laskimoperäinen ihottuma

Suonikohjuleikkaus ja moderni suonikohjujen hoito

laskimoperäinen ihottuma

Miten suonikohjuleikkauksilla on aiemmin hoidettu suonikohjuja?

Perinteinen suonikohjuleikkaus on kuvattu ja otettu ensin käyttöön USA:ssa 1900-luvun alussa. Leikkauksessa poistetaan laajentunut pintalaskimorunko sekä kohjuiset laskimohaarat haavojen kautta. Pitkän pintalaskimorungon poistamiseksi tehdään haava nivustaipeeseen sekä tilanteen mukaan esimerkiksi polven tasolle. Lyhyen pintalaskimorungon poistamiseksi haavat tehdään polvitaipeeseen sekä taakse pohkeeseen. Suonien päät sidotaan ja suoni vedetään pois suonen sisään viedyn vaijerin tai puikon avulla (nyhtäisyleikkaus eli vein stripping). Kohjuiset laskimohaarat poistetaan pienistä pistohaavoista.

Animaatio suonikohjuleikkauksesta:

Pintalaskimoiden poistaminen on mahdollista, koska syvä laskimojärjestelmä huolehtii valtaosin jalan palaavasta verestä ja pystyy hyvin kompensoimaan mahdollisen pienen pintalaskimokierron aleneman. Kokonaisuutena pintalaskimovian korjaaminen parantaa pintalaskimoverkoston verenkiertoa, ei siis heikennä, kuten usein arvellaan.

Miksi perinteistä suonikohjuleikkausta ei tulisi tehdä?

  • Merkittävällä osalla potilasta pintalaskimorungon poistaminen perinteisellä leikkauksella lisää suonikohjutaudin uusiutumisen riskiä ns. uudissuonimuodostuksen kautta.
  • Tehdään tarpeettomia haavoja, etenkin nivushaava on altis tulehtumaan.
  • Aiheutetaan osin tarpeetonta kipua ja mustelmia.
  • Tarvitaan selkäpuudutus tai nukutus, nämä ovat nykytekniikoilla tarpeettomia.
  • Sairauspoissaolot pidempiä ja toipuminen leikkauksesta hitaampaa, kuin modernissa hoidossa.

Mitä ovat modernit suonikohjujen hoitokeinot, miksi ne ovat suonikohjuleikkausta parempia hoitokeinoja?

Suonikohjutaudin moderni hoito alkoi Suomessa 2005/2006 suonensisäisten menetelmien tultua käyttöön. Laser- ja radiotaajuuslämpökatetrit sekä ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia eli vaahtoruiskutus ovat merkittävästi muuttaneet hoitokäytäntöjä ja mahdollisuuksia hoitaa suonikohjuja.

Suonikohjutaudin diagnostiikka ja hoitomenetelmien valinta perustuu tänä päivänä aina ultraäänitutkimukseen. Näin hoito kohdentuu oikeisiin suoniin kattavasti ja hoitomenetelmät räätälöidään aina yksilöllisesti.

Laskimonsisäinen laser– ja radiotaajuushoito on tarkoitettu ensisijaisesti pitkän ja lyhyen pintalaskimorungon käsittelemiseksi korvaamaan perinteinen nyhtäisyleikkaus; suoni ”hitsataan” kiinni rikkomatta suonta ympäröivää kudosta. Ultraääniohjattu vaahtoruiskutus soveltuu kohjuisten sivuhaarojen käsittelyyn sekä tietyin edellytyksin myös viallisten pintalaskimorunkojen käsittelyyn suonen ”liimaamiseksi”. Aiemmin perinteisesti leikatun jalan hoitamiseksi vaahtoruiskutus voi tarjota mahdollisuuden korjaavaan toimenpiteeseen, joka muilla menetelmillä ei olisi tehtävissä.

Uusien menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet voidaan tehdä paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa ilman nukutusta tai selkäpuudutusta. Nivus- ja polvitaivehaavat vältetään kokonaan ja toimenpide tehdään pistorei’istä. Sairausloman tarve on vähäinen ja työhön paluu parhaimmillaan mahdollista heti toimenpiteen jälkeen.

Uusien laskimohoitojen teho ja turvallisuus on dokumentoitu ja käytännön työssä todettu.

Miksi suonikohjut tulevat takaisin?

Tärkeimmät suonikohjujen uusiutumiseen vaikuttavat tekijät:

  • Hoito ei kohdennu oikeisiin suoniin. Tämä ongelma vältetään kokonaan käyttämällä ultraääntä ”silmänä sisälle” niin diagnostiikassa, hoitojen toteutuksessa kuin hoitotulosten arvioinnissa kontrollikäynnillä.
  • Vanha hoitomenetelmä ei ole optimaalinen. Suonensisäiset hoidot vähentävät syntyvää kudosvauriota ja tätä myötä elimistön epätarkoituksen mukainen uudissuonimuodostus vähenee ja suonikohjutaudin uusiutumisriski pienenee. Lisäksi ultraääni ohjaa hoitamaan kaikki vialliset suonet ja hoidon kattavuus on näin hyvässä kontrollissa.
  • Suonikohjutaudin luonnollinen kulku. Osa aiemmin terveistä toimivista laskimoista laajenee ja vuoden kuluessa 3-4 aikuiselle sadasta ilmestyy suonikohjuja aiemmin ultraäänitutkimuksessa terveiksi todettuihin pintalaskimoihin. Tätä laskimovajaatoiminnan luonnollista kulkua ei valitettavasti voi mitenkään estää.