Suonikohjujen vaahtoruiskutus

suonikohjujen hoito, vaahtoruiskutus

Suonikohjujen vaahtoruiskutus eli skleroterapia

Ultraääniohjattu suonikohjujen vaahtoruiskutus eli skleroterapia on kuvattu noin 30 vuotta sitten ja se alkoi yleistyä 1990-luvun lopulla Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Suomeen hoitomenetelmä modernissa muodossaan rantautui 2004-2005.

Vaahtohoito soveltuu hyvin kohjuisten laskimosivuhaarojen hoitoon ja tietyin edellytyksin myös viallisen pintarunkosuonen käsittelyyn. Aiemmin tehdyn suonikohjuleikkauksen jälkeen uä-ohjattu vaahtohoito voi olla ylivertainen hoitomenetelmä.

Vaahtoruiskutus käytännön toteutus

Vaahtohoito tehdään vastaanottohuoneessa neulan pistoista ja on potilaalle varsin vaivaton. Toimenpide alkaa aina ultraäänitutkimuksella, usein tehdään iholle muutamia tussimerkintöjä. Erityisiä esivalmisteluja ei vaadita ja paikallispuuduskaan ei ole aina tarpeen.

Hoitoneulat pistetään paikalleen ultraäänen ohjaamana potilaan maatessa ja lääkkeiden kulku käsiteltäviin suoniin kontrolloidaan niin ikään ultraäänellä. Neulojen pistot koetaan hoidon ikäväksi puoleksi, kipu vastaa verinäytteen ottoa kyynärtaipeesta.

Toimenpiteen jälkeen puetaan jalkaan lääkinnällinen hoitosukka ja potilasta pyydetään kävelemään noin 30:n minuutin ajan.

Vaahtoruiskutushoidon jälkeen

Jatkohoitona pidetään hoitosukkaa 2-3 viikon ajan vaahtoruiskutushoidon jälkeen. Yleensä sairauslomaa ei toimenpiteen jälkeen tarvita. Käsitellyt suonet tuntuvat noin kahden viikon jälkeen kovilta ja iholle tulee suonen sisään hyytyneen veren vuoksi mustelman väri. Suonet ovat tässä vaiheessa kosketusarat arpeutumisprosessin käynnistyessä. Kosketusarkuus häviää muutamassa viikossa. Sen sijaan kovettumien ja mahdollisen ihovärjäymän häviämiseen menee useita kuukausia kovetettujen suonten koosta riippuen.

Ääriponnistuksia, esimerkiksi raskasta kuntosali- tai juoksuharjoittelua vältetään 1-2 viikon ajan, muutoin eletään normaalisti. Arkiliikunta on tärkeää syvien laskimoiden verenkierron turvaamiseksi.

Tarkastuskäynti ja tarvittavat täydentävät vaahtokäsittelyt tehdään esimerkiksi 2-3 viikon kuluttua.

Lue potilaiden kokemuksia moderneista suonikohjuhoidoista.

Lue lisää suonikohjujen hoidosta.

Paljonko suonikohjujen hoito maksaa?

Kustannusarvio suonikohjutaudin hoidosta annetaan ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Hoidon hinta määräytyy tapauskohtaisesti ja laskimovian arviointi perustuu aina ultraäänitutkimukseen. Hinta-arvion antaminen etukäteen tai silmämääräisesti ei ole mahdollista.

Hoidon hintaan vaikuttaa ensisijaisesti käytettävät menetelmät, ei niinkään viallisten laskimoiden määrä. Lähtökohtaisesti hoidon kohteena on kaikki ultraäänessä vialliseksi todetut pintalaskimorunkot sekä kohjuuntuneet sivuhaarat. Pintasuonten hoito ja hoidon tarve arvioidaan aina erikseen.

Tavallisimmin hoidetaan yksi jalka kerralla ja hoitokokonaisuus muodostuu kahdesta toimenpidekäynnistä, käyntien väli ollessa noin 2-3 viikkoa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä:

Voiko vaahtohoidon jälkeen kovettuneissa suonissa oleva kuollut veri lähteä liikkeelle?

Vaahtokovetushoidon eli skleroterapian jälkeen käsiteltyihin suoniin jää aina kuollutta verta. Tämä aiheuttaa ihon alla tuntuvat arat ”pahkurat”. Nämä verihyytymät katoavat kuukausien kuluessa, eikä ”pahkuroilla” ole pääsyä verenkiertoon. Lämpökatetrihoitojen jälkeen suonissa on myös kuollutta verta, eikä suonirungoissa olevasta kuolleesta hiljalleen häviävästä verestä ole yleensä mitään haittaa.

Heikkeneekö jalan verenkierto, kun pintalaskimoita poistetaan ja arpeutetaan?

Syvät laskimot huolehtivat pääosin jalasta sydämeen palaavasta verestä ja syvästä systeemistä löytyy kapasiteetti hoitaa koko pintakierron verimäärä moninkertaisesti. Pintalaskimoverkostosta eivät suonet hoitojen myötä lopu. Pintajärjestelmä on monimutkainen eri kokoisista suonista koostuva systeemi ja hoito kohdistuu vain pintalaskimoverkoston vialliseen osaan.

Hoitojen jälkeen pintalaskimoiden vääränsuuntainen virtaus loppuu ja jalkaan pakkautuvan veren määrä vähenee. Näin laskimoverenkierron kokonaisuus viallisten suonten poiston jälkeen paranee.

Mitä suonikohjuille voi tehdä?

Suonikohjut on syytä tutkia, jos niistä on merkittävät oireet, haitta ja vaiva. Lisäksi suonikohjuvika on arvioitava aina ihomuutosten uhatessa. Diagnoosin asettaminen, taudin vaikeusasteen arvio ja mahdollisen toimenpiteen suunnittelu edellyttää aina ultraäänitutkimusta. Sujuvimmin tämä tehdään ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä laskimonsisäisiin hoitomenetelmiin perehtyneen lääkärin toimesta.

Jos toimenpiteeseen päädytään, suonensisäisten menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet voidaan tehdä paikallispuudutuksessa vastaanotto- tai toimenpidehuoneessa ilman nukutusta tai selkäpuudutusta. Sairausloman tarve on vähäinen ja työhön paluu parhaimmillaan mahdollista heti toimenpiteen jälkeen.

Voiko suonikohjuja hoitaa itse?

Valitettava totuus on, että suonikohjujen muodostumista ei voi estää, koska niiden perussyytä ei tunneta ja siihen ei voida näin ollen vaikuttaa. Perimää pidetään vahvimpana riskitekijänä. Iso-Britannian arvovaltainen NICE ohjeistaa suonikohjuista kärsiviä painon hallintaan, kohtuulliseen liikuntaan sekä välttämään tilanteita, joissa alaraaja oireet pahenevat. Tosin lopullinen tieteellinen näyttö näiden ohjeiden pohjaksi puuttuu.

Terveellisillä elintavoilla voi kuitenkin yrittää viivästyttää suonikohjujen ilmaantumista. Yksi konkreettinen asia on painonhallinta. Ylipaino lisää painetta verisuonissa ja lisää siten riskiä saada suonikohjuja sekä pahentaa niiden oireita. Säännöllinen liikunta parantaa verenkiertoa ja verisuonten terveyttä. Pyri vahvistamaan jalkojen lihaksia. Jos olet seisomatyössä, lepuuta välillä jalkoja istuallasi, kävele ja venyttele jalkoja. Myös pitkiä aikoja paikoillaan seisoskeleminen lisää painetta verisuonissa. Pyri pitämään istumistaukoja pitkän seisomisen välissä ja kohottaa jalkoja välillä ylös, jos se on mahdollista. Jos istut pitkään yhtäjaksoisesti, kannattaa pitää välillä jaloittelutaukoja. Lue lisää artikkelista: Suonikohjujen ehkäisy – voiko suonikohjujen muodostumista estää?