Suonikohjut on syytä tutkia

Suonikohjut on syytä tutkia, jos niistä on merkittävät oireet, haitta ja vaiva. Lisäksi suonikohjuvika on arvioitava aina ihomuutosten uhatessa. Suonikohjutaudin aiheuttamat oireet voivat olla epämääräiset ja suonikohjujen koko ei aina ole suoraan yhteydessä oireiden vaikeusasteeseen.

Oireita turvotus ja kipu

Tavallisia oireita ovat painon ja turvotuksen tunne, kipu ja iltaa kohden pahentuva nilkkaturvotus. Potilaat kuvaavat myös polttelua, kutinaa ja yöllisiä kramppeja. Pintalaskimotulehdus, ihon värjäytyminen, ihottuma, suonikohju vuoto ja pahimmillaan säärihaava ovat komplisoituneen suonikohjutaudin merkkejä.

Suonikohjut näkyvät iholla sinertävinä pullistumina, sen sijaan suonikohjujen perussyy, pitkän tai lyhyen pintalaskimon vika, ei ole paljaalla silmällä nähtävissä. Tämän vuoksi diagnoosin asettaminen, taudin vaikeusasteen arvio ja mahdollisen toimenpiteen suunnittelu edellyttää aina ultraäänitutkimusta. Sujuvimmin tämä tehdään ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä laskimonsisäisiin hoitomenetelmiin perehtyneen lääkärin toimesta.

Tutkittava oire ei aina selity suonikohjuilla ja verenkiertoarviota kannattaa samalla kertaa täydentää esimerkiksi nilkkojen verenpainemittauksella valtimoverenkierron arvioimiseksi.

Suonikohjujen hoito

Vaahtoruiskutus, laser- ja radiotaajuushoito

Laskimonsisäinen laser- ja radiotaajuushoito on tarkoitettu ensisijaisesti pitkän ja lyhyen pintalaskimorungon käsittelemiseksi korvaamaan perinteinen nyhtäisyleikkaus; suoni ”hitsataan” kiinni. Ultraääniohjattu vaahtoruiskutus soveltuu kohjuisten sivuhaarojen käsittelyyn sekä tietyin edellytyksin myös viallisten pintalaskimorunkojen käsittelyyn suonen ”liimaamiseksi”.

Nopea toipuminen

Uusien menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet voidaan tehdä paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa ilman nukutusta tai selkäpuudutusta. Nivus- ja polvitaivehaavat vältetään kokonaan ja toimenpide tehdään pistorei’istä. Sairausloman tarve on vähäinen ja työhön paluu parhaimmillaan mahdollista heti toimenpiteen jälkeen.

Parempi kuin perinteinen suonikohjuleikkaus

Laskimonsisäisistä hoidoista on parhaiten tietoa noin 5 vuoden seuranta-ajalta. Käytössä olevan tutkimustiedon perusteella uudet hoidot asettuvat vertailussa hyvin perinteisen leikkauksen rinnalle, paikoin edelle. Uusien laskimohoitojen teho ja turvallisuus on dokumentoitu ja käytännön työssä todettu.

Huomioitavaa

Käsiteltyjen suonten kovettuminen ja värjäytyminen ruskeaksi sekä näiden muutosten kuukausien kuluessa tapahtuva ”sulaminen” on tavallisin eteen tuleva jälkivaiva, pintalaskimotulehduksia tavataan. Laserhoidon jälkeen käsittelyalueen kipu ja verenpurkauma kuuluvat asiaan. Tämä ongelma on selvästi vähäisempi radiotaajuushoidon jälkeen.

Yksikään toimenpide ei ole riskitön. Tarkka diagnoosi ja hoidon räätälöinti ovat avain turvalliseen laskimohoitoon. Koska suonikohjujen syntymekanismi on tuntematon, on muistettava, että millään laskimotoimenpiteellä ei voida poistaa potilaan taipumusta laskimolaajentumiin.

Moderni suonikohjujen hoito edellyttää ultraäänidiagnoosin jälkeen mahdollisuutta hoitaa potilasta laskimonsisäisellä katetrihoidolla (laser, radiotaajuus) ja ultraääniohjatulla vaahtohoidolla sekä tietyissä tilanteissa perinteisellä leikkauksella.

Suonikohjujen vaahtoruiskutus

Ultraääniohjattu suonikohjujen vaahtoruiskutus on kuvattu noin 25 vuotta sitten ja se alkoi yleistyä 1990-luvun lopulla Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Suomeen hoitomenetelmä modernissa muodossaan rantautui 2004-2005.

Vaahtohoito soveltuu hyvin kohjuisten laskimosivuhaarojen hoitoon ja tietyin edellytyksin myös viallisen pintarunkosuonen käsittelyyn. Aiemmin tehdyn suonikohjuleikkauksen jälkeen uä-ohjattu vaahtohoito voi olla ylivertainen hoitomenetelmä.

Toimenpide tehdään vastaanottohuoneessa paikallispuudutuksessa ja on potilaalle varsin vaivaton. Yleensä sairauslomaa ei toimenpiteen jälkeen tarvita. Hoitokokonaisuus toteutetaan tavallisesti kahden joskus kolmen hoitokäynnin puitteissa.

Jatkohoitona pidetään pitkää hoitosukkaa 2-3 viikon ajan. Käsitellyt suonet tuntuvat noin kahden viikon jälkeen kovilta ja iholle tulee suonen sisään hyytyneen veren vuoksi mustelman väri. Suonet ovat tässä vaiheessa kosketusarat arpeutumisprosessin käynnistyessä. Kosketusarkuus häviää muutamassa viikossa. Sen sijaan kovettumien ja mahdollisen ihovärjäymän häviämiseen menee kuukausia kovetettujen suonten koosta riippuen. Ääriponnistuksia tulee hoidon jälkeen välttää, muutoin eletään normaali arkea.

Suonikohjujen radiotaajuushoito

Toisen polven radiotaajuuslaitteisto suonikohjujen hoitoon tuli markkinoille 2007 ja ensimmäisen puolenvuoden aikana maailmanlaajuisesti tehtiin noin 64 000 toimenpidettä VNUS Fast-nimisellä menetelmällä. Tällä radiotaajuusmenetelmällä ei tällä hetkellä ole merkittävää kilpailijaa (radiotaajuuslaitteet). Suomen ensimmäinen VNUS Fast toimenpide tehtiin maaliskuussa 2008 Tampereella.

Radiotaajuushoidon käyttökohde on ensisijaisesti viallinen pitkä ja lyhyt pintalaskimorunko. Toimenpide tehdään kuten laskimonsisäinen laserhoito toimenpidehuoneessa paikallispuudutuksessa. Erona radiotaajuushoidon eduksi on laseria vähäisempi toimenpiteen jälkeinen verenpurkauma ja kipu. Radiotaajuusmenetelmän edut tulevat esiin etenkin, kun käsiteltävä runkosuoni ulottuu esimerkiksi koko reiden matkalle.

Tarvittava sivuhaarakohjujen käsittely tehdään tavallisimmin ultraääniohjatulla vaahtohoidolla samalla hoitokerralla tai viivästettynä kohjujen pienennyttyä perusvian korjaamisen jälkeen.

Sairausloman tarve on vähäinen ja arkirutiineihin palataan muutamassa päivässä toimenpiteen jälkeen.

VNUS Fast menetelmä on otettu käyttöön Isossa-Britanniassa julkisessa terveydenhuollossa kustannussäästöjen ja perinteistä leikkausta parempien hoitotulosten vuoksi. Lue lisää radiotaajuushoidon eduista 50 miljoonan ihmisen terveydenhuollosta vastaavalle NHS:lle.

Suonikohjujen laserhoito

Suonikohjujen laskimonsisäinen laserhoito on kehitetty vuosituhannen taitteessa ja ensimmäiset laitteistot suonikohjuhoitoihin saivat myyntiluvat USA:ssa 2002-3. Suomessa hoitomenetelmä otettiin käyttön 2005 loppuvuodesta.

Laskimonsisäinen laserhoito tehdään paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa. Laserkuidun kärjen lämpö rikkoo viallisen pintalaskimorungon sileän sisäkalvon ja suoni sulkeutuu ja arpeutuu; suoni ”hitsataan” kiinni”. Katso toimenpidevideo (YouTube).

Samassa yhteydessä voidaan vialliset sivuhaarat käsitellä vaahtohoidolla tai perinteisellä koukkumenetelmällä. Joissakin tapauksissa voidaan sivuhaara käsittely siirtää esimerkiksi kolmen kuukauden päähän, koska viallisen pintarunkolaskimon laserhoidon jälkeen paine suonikohjuissa helpottaa ja kohjujen koko pienenee. Pienentyneiden kohjujen hoito viiveen jälkeen uä-ohjatulla vaahtohoidolla on sujuvaa eikä aina edes välttämätöntä.

Laserhoidon jälkeen käsitellyn suonen alueelle tulee verenpurkaumaa ja vaihtelevasti kipua. Säännöllinen kipulääkitys on tarpeen usein noin viikon ajan. Sairauslomaa tarvitaan tavallisesti 1-5 päivää. Hoitosukkaa käytetaan 2-3 vk mahdollinen samanaikainen vaahtohoito huomioiden. Arjen askareisiin ja harrastusten pariin palataan kivun sallimissa rajoissa nopeasti.

Suonikohjut – Pintasuonten hoito

Verkkolaskimot ja luutasuonet ovat 1-2mm kokoisia ihon sisällä ja aivan ihon alla olevia laskimosuonia. Pintasuonet voivat olla itsenäinen muutos, tosin usein osa laajempaa suonikohjuvikaa ja suonikohjutautia. Pintasuonimuutokset yksistään eivät ole terveydelinen uhka, mutta voivat olla huomattava sosiaalinen haitta ja vika on hoidettavissa ns. mikrokovetushoidolla eli mikroskleroterapialla.

Joka toisella potilaalla pintasuonimuutosten taustalla on pintalaskimovajaatoiminta (=suonikohjutauti). Tämän vuoksi tulee aina tehdä ultraäänitutkimus, etenkin jos potilaalla on muita merkkejä tai oireita laskimovajaatoiminnasta ja aina toimenpiteitä suunniteltaessa.

Mikroskleroterapia toteutetaan 2-3 käyntikerralla muistaen, että mahdollisesti taustalla oleva suonikohjutauti on hoidettava ensin. Toipuminen on sujuvaa ja usein suurin vaiva on hoitosukka, jota pidetään 1-2 viikon ajan hoidon jälkeen. Hoidon tavoite ja toteutus arvioidaan aina yksilöllisesti.

Suonikohjut Mikroskleroterapiassa hyönynnetään korkeatasoista ultraäänilaitetta.
Mikroskleroterapiassa hyödynnetään korkeatasoista ultraäänilaitetta.