Suonikohjujen radiotaajuushoito

suonikohjujen radiotaajuushoito

Suonikohjujen radiotaajuushoito

Suonikohjujen suonensisäinen radiotaajuushoito eli lämpökatetrihoito (termoablaatio) tuli nykymuodossaan markkinoille 2007 ja ensimmäisen puolen vuoden aikana maailmanlaajuisesti tehtiin noin 64 000 toimenpidettä VNUS Fast-nimisellä menetelmällä. Suomen ensimmäinen VNUS Fast toimenpide tehtiin maaliskuussa 2008 Tampereella.

Radiotaajuushoidon käyttökohde on ensisijaisesti laserhoidon tavoin viallinen pitkä ja lyhyt pintalaskimorunko. Toimenpide tehdään kuten laskimonsisäinen laserhoito toimenpidehuoneessa paikallispuudutuksessa. Erona radiotaajuushoidon eduksi on laseria vähäisempi toimenpiteen jälkeinen verenpurkauma ja kipu. Radiotaajuusmenetelmän edut tulevat esiin etenkin, kun käsiteltävä runkosuoni ulottuu esimerkiksi koko reiden matkalle.

Tarvittava sivuhaarakohjujen käsittely tehdään tavallisimmin ultraääniohjatulla vaahtohoidolla samalla hoitokerralla tai viivästettynä kohjujen pienennyttyä perusvian korjaamisen jälkeen.

Radiotaajuushoidon käytännön toteutus

Radiotaajuus- ja lasertermoablaatio ovat pieniä teknisiä yksityiskohtia lukuunottamatta yksi ja sama toimenpide eikä potilas voi toimenpiteen aikana erottaa kumpaa lämpökatetritekniikkaa käytetään.

Toimenpide alkaa aina ultraäänitutkimuksella, usein tehdään iholle muutamia tussimerkkintöjä. Tämän jälkeen iho puhdistetaan ja toimenpidealue suojataan steriileillä liinoilla potilaan ollessa makuulla. Toimenpiteen yhteydessä annetaan tarvittaessa rentouttavaa lääkettä ja kipulääkettä.

Sisäänmenokohta suoneen puudutetaan, iholle tehdään 2-3mm pistohaava ja käsiteltävä suoni punktoidaan. Lämpökatetri viedään paikalleen ja suoni puudutetaan koko käsiteltävältä matkalta ultraäänen ohjaamana. Tämän jälkeen tehdään lämpökäsittely sekä usein suonikohjujen vaahtohoito.

Toimenpiteen jälkeen puetaan jalkaan lääkinnällinen hoitosukka ja potilasta pyydetään kävelemään hoitoyksikössä 30:n minuutin ajan ja tämän jälkeen sairaanhoitaja kotiuttaa potilaan.

Radiotaajuushoidon jälkeen

Radiotaajuushoidon jälkeen käsitellyn suonen alueelle tulee vähäisiä verenpurkaumia ja vaihtelevasti lievää kipua. Sairausloman tarve on vähäinen 1-5 päivää. Hoitosukkaa käytetaan 2-3 vk mahdollinen samanaikainen vaahtohoito huomioiden. Arjen askareisiin ja harrastusten pariin palataan kivun sallimissa rajoissa nopeasti. Esimerkiksi raskasta kuntosali- tai juoksuharjoittelua vältetään 1-2 vk ajan. Arkiliikunta on kuitenkin tärkeää syvien laskimoiden verenkierron turvaamiseksi.

Tarkastuskäynti ja tarvittavat täydentävät vaahtokäsittelyt tehdään esimerkiksi 2-3 viikon kuluttua.

Lue potilaiden kokemuksia verisuonikirurgi Pekka Kuukasjärven tarjoamista moderneista suonikohjuhoidoista.

Lue lisää suonikohjujen hoidosta.

Mitä suonikohjujen hoito maksaa?

Kustannusarvio suonikohjutaudin hoidosta annetaan ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Hoidon hinta määräytyy tapauskohtaisesti ja laskimovian arviointi perustuu aina ultraäänitutkimukseen. Hinta-arvion antaminen etukäteen tai silmämääräisesti ei ole mahdollista.

Hoidon hintaan vaikuttaa ensisijaisesti käytettävät menetelmät, ei niinkään viallisten laskimoiden määrä. Lähtökohtaisesti hoidon kohteena on kaikki ultraäänessä vialliseksi todetut pintalaskimorunkot sekä kohjuuntuneet sivuhaarat. Pintasuonten hoito ja hoidon tarve arvioidaan aina erikseen.

Tavallisimmin hoidetaan yksi jalka kerralla ja hoitokokonaisuus muodostuu kahdesta toimenpidekäynnistä, käyntien väli ollessa noin 2-3 viikkoa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä:

Miten suonikohjut oireilevat?

Tavallisia oireita ovat painon ja turvotuksen tunne, kipu ja iltaa kohden pahentuva nilkkaturvotus. Potilaat kuvaavat myös polttelua, kutinaa ja yöllisiä kramppeja. Pintalaskimotulehdus, ihon värjäytyminen, ihottuma, suonikohju vuoto ja pahimmillaan säärihaava ovat komplisoituneen suonikohjutaudin merkkejä.

Suonikohjut näkyvät iholla sinertävinä pullistumina, sen sijaan suonikohjujen perussyy, pitkän tai lyhyen pintalaskimon vika, ei ole paljaalla silmällä nähtävissä.

Mikä auttaa suonikohjujen aiheuttamaan kipuun?

Oireita helpottavia toimenpiteitä ovat liikunta, painonpudotus, jalkojen kohottaminen levossa ja kompressihoito. Kompressiosukat puristavat laajentuneita suonet ja vähentävät veren kerääntymistä jalkoihin. Lisäksi ne voivat estää jalkojen turvotusta. Kompressiosukka ei kuitenkaan estä laskimovajaatoiminnan etenemistä!

Heikkeneekö jalan verenkierto, kun pintalaskimoita poistetaan ja arpeutetaan?

Syvät laskimot huolehtivat pääosin jalasta sydämeen palaavasta verestä ja syvästä systeemistä löytyy kapasiteetti hoitaa koko pintakierron verimäärä moninkertaisesti. Pintalaskimoverkostosta eivät suonet hoitojen myötä lopu. Pintajärjestelmä on monimutkainen eri kokoisista suonista koostuva systeemi ja hoito kohdistuu vain pintalaskimoverkoston vialliseen osaan.

Hoitojen jälkeen pintalaskimoiden vääränsuuntainen virtaus loppuu ja jalkaan pakkautuvan veren määrä vähenee. Näin laskimoverenkierron kokonaisuus viallisten suonten poiston jälkeen paranee.

Voiko vaahtohoidon jälkeen kovettuneissa suonissa oleva kuollut veri lähteä liikkeelle?

Vaahtokovetushoidon eli skleroterapian jälkeen käsiteltyihin suoniin jää aina kuollutta verta. Tämä aiheuttaa ihon alla tuntuvat arat ”pahkurat”. Nämä verihyytymät katoavat kuukausien kuluessa, eikä ”pahkuroilla” ole pääsyä verenkiertoon. Lämpökatetrihoitojen jälkeen suonissa on myös kuollutta verta, eikä suonirungoissa olevasta kuolleesta hiljalleen häviävästä verestä ole yleensä mitään haittaa.

Mitä haittaa on suonikohjuista?

Suonikohjut ovat aluksi oireettomia ja itsessään vaaraton asia. Merkittävällä osalla väestöstä suonikohjut kuitenkin alkavat oireilla ajan myötä. Oireiset suonikohjut voivat olla merkki laskimovajaatoiminnasta ja ne on syytä tutkia, jos niistä on merkittävät oireet, haitta ja vaiva. Lisäksi suonikohjuvika on arvioitava aina ihomuutosten ilmaantuessa, koska tämä voi olla viite säärihaavan uhasta.