Suonikohjujen hoito – modernit hoitokeinot

suonikohjuja reidessä

Suonikohjujen hoito: Vaahtoruiskutus, laserhoito ja radiotaajuushoito

Miten ja milloin suonikohjuja on aihetta tutkia?

Suonikohjut on syytä tutkia, jos ne aiheuttavat merkittäviä oireita, haittaa ja vaivaa. Lisäksi suonikohjuvika on arvioitava aina ihomuutosten uhatessa. Suonikohjutaudin aiheuttamat oireet voivat olla epämääräisiä, eikä suonikohjujen koko aina ole suoraan yhteydessä oireiden vaikeusasteeseen. Joillakin potilailla voi olla huomattava suonikohjutauti ilman, että he kokevat sen oireita häiritseviksi. Toiset puolestaan kokevat merkittävästi haittaavia oireita, vaikka silmillä ja ultraäänellä havaittuna suonikohjutauti on lievä.

Suonikohjujen diagnosoiminen, taudin vaikeusasteen arvioiminen ja mahdollisen toimenpiteen suunnittelu edellyttää aina ultraäänitutkimusta. Se tehdään ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä laskimonsisäisiin hoitomenetelmiin perehtyneen verisuonikirurgian erikoislääkärin toimesta.

Tutkittava oire ei aina selity suonikohjuilla. Verenkiertoarviota voidaan täydentää nilkkojen verenpainemittauksella, jolla voidaan arvioida valtimoverenkiertoa. Lisäksi on huomioitava tuki-ja liikuntaelinperäiset sekä hermostolliset syyt oireille.

Suonikohjutaudin hoitoaiheet?

Käypä hoito -suosituksen 2016 mukaan kajoavan hoidon aiheet ovat seuraavat:

  • Haittaavia oireita aiheuttavan (kliiniset luokat C2–3; suonikohjut, suonikohjut + nilkkaturvotus) pintalaskimovajaatoiminnan kajoava hoito on aiheellista, jos kaikukuvauksessa todetaan laaja-alainen refluksi eli takaisinvirtaus.
  • Komplisoituneen (kliiniset luokat C4–6; ihomuutokset, parantunut tai avoin säärihaava) pintalaskimovajaatoiminnan kajoava hoito on aina aiheellista, jos se on teknisesti ja kokonaistilanteen kannalta mahdollista.
  • Pintalaskimoiden kajoava hoito on aiheellista myös silloin, jos potilas on sairastanut pintalaskimotukoksen tai jos suonikohju on vuotanut verta.

Miten suonikohjuja hoidetaan?

Hoitomenetelmän valinta

Suonikohjutaudin diagnostiikka ja hoitomenetelmien valinta perustuu tänä päivänä aina ultraäänitutkimukseen. Näin hoito kohdentuu oikeisiin suoniin kattavasti ja hoitomenetelmät räätälöidään aina yksilöllisesti.

Laskimonsisäinen laser– ja radiotaajuushoito eli lämpökatetrihoito (termoablaatio) on tarkoitettu ensisijaisesti pitkän ja lyhyen pintalaskimorungon käsittelemiseksi korvaamaan perinteinen nyhtäisyleikkaus; suoni ”hitsataan” kiinni rikkomatta suonta ympäröivää kudosta. Ultraääniohjattu vaahtoruiskutus eli vaahtoskleroterapia soveltuu kohjuisten sivuhaarojen käsittelyyn sekä tietyin edellytyksin myös viallisten pintalaskimorunkojen käsittelyyn suonen ”liimaamiseksi”. Aiemmin perinteisesti leikatun jalan hoitamiseksi vaahtoruiskutus voi tarjota mahdollisuuden korjaavaan toimenpiteeseen, joka muilla menetelmillä ei olisi tehtävissä.

Hoidon käytännön toteutus

Uusien menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet voidaan tehdä paikallispuudutuksessa vastaanotto- tai toimenpidehuoneessa ilman nukutusta tai selkäpuudutusta. Nivus- ja polvitaivehaavat vältetään kokonaan ja toimenpide tehdään joko pelkistä neulan pistoista tai yksittäisintä 2-3mm pistorei’istä. Sairausloman tarve on vähäinen ja työhön paluu parhaimmillaan mahdollista heti toimenpiteen jälkeen.

Hoitojen tulokset

Parempi kuin perinteinen suonikohjuleikkaus

Laskimonsisäisistä hoidoista on tutkimustietoa yli kymmenen vuoden seuranta-ajalta. Käytössä olevan tutkimustiedon perusteella uudet hoidot asettuvat vertailussa hyvin perinteisen suonikohjuleikkauksen rinnalle, ja monin tavoin mitattuna perinteisen leikkauksen edelle. Uusien laskimohoitojen teho ja turvallisuus on dokumentoitu ja käytännön työssä todettu.

Huomioitavaa suonikohjuhoidoista

Käsiteltyjen suonten kovettuminen ja värjäytyminen ruskeaksi sekä näiden muutosten kuukausien kuluessa tapahtuva ”sulaminen” on tavallisin eteen tuleva jälkivaiva, pintalaskimotulehduksia tavataan. Laserhoidon jälkeen käsittelyalueen kipu ja verenpurkauma kuuluvat asiaan. Tämä ongelma on selvästi vähäisempi radiotaajuushoidon jälkeen.

Yksikään toimenpide ei ole riskitön. Tarkka diagnoosi ja hoidon räätälöinti ovat avain turvalliseen laskimohoitoon. Koska suonikohjujen syntymekanismi on tuntematon, on muistettava, että millään laskimotoimenpiteellä ei voida poistaa potilaan taipumusta laskimolaajentumiin. Moderni suonikohjujen hoito edellyttää ultraäänidiagnoosin jälkeen mahdollisuutta hoitaa potilasta laskimonsisäisellä katetrihoidolla (laser, radiotaajuus) ja ultraääniohjatulla vaahtohoidolla sekä vain poikkeuksellisessa tilanteessa perinteisellä leikkauksella. Lue potilaspalautteita – kokemuksia suonikohjuhoidoista.

Suonikohjujen hoidon hinta

Kustannusarvio suonikohjutaudin hoidosta annetaan ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Hoidon hinta määräytyy tapauskohtaisesti ja laskimovian arviointi perustuu aina ultraäänitutkimukseen. Hinta-arvion antaminen etukäteen tai silmämääräisesti ei ole mahdollista.

Hoidon hintaan vaikuttaa ensisijaisesti käytettävät menetelmät, ei niinkään viallisten laskimoiden määrä. Lähtökohtaisesti hoidon kohteena on kaikki ultraäänessä vialliseksi todetut pintalaskimorunkot sekä kohjuuntuneet sivuhaarat. Pintasuonten hoito ja hoidon tarve arvioidaan aina erikseen.

Tavallisimmin hoidetaan yksi jalka kerralla ja hoitokokonaisuus muodostuu kahdesta toimenpidekäynnistä, käyntien väli ollessa noin 2-3 viikkoa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä suonikohjuista:

Kannattaako suonikohjut hoitaa?

Oireiset suonikohjut ovat tavallisin merkki laskimovajaatoiminnasta ja ne on syytä tutkia, jos niistä on merkittävät oireet, haitta ja vaiva. Lisäksi suonikohjuvika on arvioitava aina ihomuutosten ilmaantuessa suonikohjujen oheen.

Kajoavan hoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Jos toimenpiteeseen päädytään, uusien menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa vastaanotto- tai toimenpidehuoneessa

Mikä aiheuttaa suonikohjuja?

Suonikohjujen perussyytä ei tunneta. Suonikohjut ovat merkki laskimoiden vajaatoiminnasta. Keskeinen laskimopainetta nostava tekijä on refluksi eli veren takaisinvirtaus, joka on seurausta laskimoläppien toimintahäiriöstä. Veri virtaa väärään suuntaa, eli ylhäältä alas, ja laskimoverkoston paine nousee. Tämä selittää oireet, suonikohjut sekä mahdolliset ihomuutokset.

Voiko suonikohjut hävitä itsestään?

Suonikohjut eivät häviä itsekseen. Joskus pintalaskimotulehduksen yhteydessä suonet voivat pienentyä, mutta aiempi tilanne palautuu muutamien kuukausien kuluttua.

Voiko suonikohjuisia jalkoja hieroa?

Ammattihieroja arvio, kuinka suhtautuu suonikohjuihin. Kevyt hieronta laskimovirtauksen suuntaan alhaalta ylöspäin voi helpottaa oireita, mutta ei saa suonikohjuja katoamaan.

Miten suonikohjuista pääsee eroon?

Suonikohjuja hoidetaan ensisijaisesti laskimosisäisin menetelmin ja hoitomenetelmä valitaan aina yksilöllisesti ultraäänitutkimuksen perusteella. Perinteinen suonikohjuleikkaus on lähes kokonaan jäänyt pois käytöstä.

Voiko suonikohjuja hoitaa itse?

Valitettava totuus on, että suonikohjujen muodostumista ei voi estää, koska niiden perussyytä ei tunneta ja siihen ei voida näin ollen vaikuttaa. Perimää pidetään vahvimpana riskitekijänä. Iso-Britannian arvovaltainen NICE ohjeistaa suonikohjuista kärsiviä painon hallintaan, kohtuulliseen liikuntaan sekä välttämään tilanteita, joissa alaraaja oireet pahenevat. Tosin lopullinen tieteellinen näyttö näiden ohjeiden pohjaksi puuttuu.
Terveellisillä elintavoilla voi kuitenkin yrittää viivästyttää suonikohjujen ilmaantumista. Yksi konkreettinen asia on painonhallinta. Ylipaino lisää painetta verisuonissa ja lisää siten riskiä saada suonikohjuja sekä pahentaa niiden oireita.
Säännöllinen liikunta parantaa verenkiertoa ja verisuonten terveyttä. Pyri vahvistamaan jalkojen lihaksia. Jos olet seisomatyössä, lepuuta välillä jalkoja istuallasi, kävele ja venyttele jalkoja. Myös pitkiä aikoja paikoillaan seisoskeleminen lisää painetta verisuonissa. Pyri pitämään istumistaukoja pitkän seisomisen välissä ja kohottaa jalkoja välillä ylös, jos se on mahdollista. Jos istut pitkään yhtäjaksoisesti, kannattaa pitää välillä jaloittelutaukoja.

Miksi suonikohjuja kutittaa?

Laskimovajaatoiminnassa laskimoverkostoon pakkautuu verta ja kohonnut laskimopaine vaikuttaa myös ihon verenkiertoon. Suonikohjujen kutina on ihon ärsytyksen merkki ja suonikohjujen yhteydessä aina syy hakeutua lääkäriin.

Milloin suonikohjuista lääkäriin?

Jos suonikohjuista on haittaa ja vaivaa, ne on syytä tutkia asiaan perehtyneen verisuonikirurgin toimesta. Ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin ja ohjaa hoitomenetelmän valinnan. Hoitopäätös tehdään tutkimustulosten ja potilaan oireiden perusteella.

Voiko hoitosukalla hoitaa tai ennaltaehkäistä suonikohjuja?

Käypä hoito -suosituksen mukaan ”Kompressiohoidolla ei voida estää laskimovajaatoimintaa etenemästä.”

Vältä viisaasti ohjeistus toteaa: ”Älä käytä kompressiohoitoa rutiininomaisesti oireisen komplisoitumattoman laskimovajaatoiminnan hoitona.”

”Kompressiohoito vähentää laskimovajaatoiminnan oireita ja hyödyttää osaa potilaista, mutta se ei näytä estävän suonikohjuja pahenemasta. Huono hoitomyöntyvyys on yleistä ja vain harvat saavat kompressiohoidosta niin suurta helpotusta oireisiin, etteivät halua toimenpidettä.”