Suonikohjut ja vaahtohoito

Suonikohjujen vaahtohoito – edut

Vaahtohoito on sujuva ja potilaan kannalta varsin vaivaton toimenpide. Sairauslomaa ei yleensä tarvita. Kun ultraääni ohjaa toimenpidettä ja hoitovaste tarkistetaan ultraäänellä, saadaan hoito kohdennettua oikein ja kattamaan suonikohjuvika mahdollisimman tarkasti.

Suonikohjujen vaahtohoito – haitat

Lääkinnällisen hoitosukan käyttö 1-4 viikkoa kuuluu kaikkien suonikohjutoimenpiteiden jälkihoitoon. Osa potilaista kokee hoitosukan käytön hankalaksi, mutta pääosin sukan kanssa pärjää sujuvasti.

Ihossa kiinniolevat suonikohjut ovat käsittelyn jälkeen noin viikon viiveellä kaikilla potilailla kovat ja kosketukselle arat. Lievä särky on hyvin tavallista, mutta hoitosukka, liikkuminen sekä tarvittaessa särkylääke auttavat. Pintalaskimotulehdus on mahdollinen merkittävä jälkihaitta.

Käsitellyt suonet eivät häviä heti, vaan kovettuvat ja arpeutuvat hitaasti pois. Tavallisesti kovettuneet kohjut tuntuvat ihon alla 3-6 kuukautta. Kovettuneiden suonikohjujen kohdalle tulee aina mustelman väriä käsiteltyihin suoniin jäävästä kuolleesta verestä. Tämän värin häviäminen voi pahimmillaan kestää 6-12 kuukautta. Myös pieni pysyvän pigmentaation riski on olemassa.

Hoidon yhteydessä tulee joskus esiin ohimenevänä haittana migreenityyppinen silmäoire / pään särky. Ohimenevä yskänärsytys ja paineen tunne rinnassa ovat myös käytännön työssä eteen tulevia haittoja. Näitä haittoja esiintyy muutamalla potilaalla sadasta.

Vaahtohoito ei poista potilaan taipumusta saada uusia suonikohjuja. Lisäksi käsitelty suoni voi avautua, missään olosuhteissa ei voida päästä käsiteltyjen suonten sataprosenttiseen arpeutumiseen.

Vaahtohoidon riskit

Syvälaskimoveritulppa on harvinainen, mutta huomionarvoinen riski kaikissa laskimotoimenpiteissä. Modernit hoitomenetelmät sallivat potilaan liikkua heti toimenpiteen jälkeen ja säännöllinen liikkuminen on paras laskimoveritulppaa ehkäisevä keino.

 Vaahtohoito, pelinsäännöt

1. Hoitosuunnitelma pohjautuu ultraäänitutkimukseen ja hoidon aiheet sekä tarve on perusteltu.

2. Pelkästään vaahtohoidolla ei voi hoitaa kaikkien potilaiden suonikohjutautia, muut hoitovaihtoehdot ja hoitomenetelmien yhdistelmät on punnittava.

3. Hoitovaste on kontrolloitava ja potilaan kanssa on käytävä keskustelu laskimovian kroonisesta luonteesta ja suonikohjujen uusiutumisriskistä.