Suonikohjujen hoito: milloin hoidetaan ja miten?

Suonikohjuvian diagnoosi perustuu aina kliinisen arvion lisäksi ultraäänitutkimukseen. Hoito menetelmät ovat ensisijaisesti suonensisäisiä (ultraääniohjattu vaahtohoito, laser/radiotaajuuslämpökatetrit).

Alla oleva kliininen C-luokittelu auttaa linjaamaan tutkimus- ja hoitotarpeen.

C0Ei näkyviä tai tunnusteltavissa olevia laskimolaajentumia
C1Pinnalliset luutasuonet sekä verkkolaskimot
C2Suonikohjut, suonen poikkimitta > 3mm
C3Turvotus
C4Ihon sekä ihonalaisen kudoksen muutokset: pigmentaatio, ihottuma, rasvakudoksen kovettuminen, ihon valkoatrofia
C5Parantunut säärihaava
C6Avoin säärihaava

Perushoitona aina liikunta, painonhallinta, jalkojen kohoasento sekä lääkinnälliset hoitosukat.

Hoitolinjaus luokat C1-C3

C1: Voidaan hoitaa, mutta ei julkisen terveydenhuollon varoin.

C2: Tutkitaan ja hoidetaan kajoavasti, jos potilaalla merkittävät elämänlaatua haittaavat oireet ja näiden katsotaan johtuvan pintalaskimoviasta.

C3: Ohjataan aina verisuonikirurgin arvioon ja vian laadun mukaan tarvittavaan hoitoon.

Hoitolinjaus luokat C4-6

C4-6: potilaat tulee aina ohjata verisuonikirurgin arvioon. C4-5 luokissa huomattava säärihaavariski. Avoin säärihaava tulee lähettää jatkoarvioon kahden viikon sisällä.

Potilas, jolla on ollut pintalaskimotulehdus tai verenvuoto suonikohjusta tulee niinikään viipymättä ohjata jatkoarvioon.

Hoidon tavoitteet ja toteutus

Hyvällä perushoidolla sekä tarvittaessa kajoavalla hoidolla voidaan merkittävästi parantaa potilaiden elämänlaatua, helpottaa kiusallisia oireita ja viivyttää/estää suonikohjutaudin komplikaatioita. Hoito voidaan toteuttaa hyvin kustannusvaikuttavalla tavalla.

Laser/radiotaajuuslämpökatetrihoitojen sekä ultraääniohjatun vaahtohoidon katsotaan tarjoavan perinteiseen leikkaukseen nähden tiettyjä etuja. Suonensisäinen hoito voidaan toteuttaa paikallispuudutuksessa, moderniin hoitoon liittyy merkittävästi vähemmän sairastavuutta ja paluu arkeen on merkittävästi nopeampaa kuin perinteisen leikkauksen jälkeen. Kustannussäästöt mahdollisia.

Edellä oleva perustuu Iso-Britanniassa annettuun kansalliseen hoito-ohjeistukseen. Ohjeistuksesta vastaavana tahona The Venous Forum of The Royal Society of Medicine.

Phlebology 2011; 26: 91-93