Suonikohjuvian diagnoosi perustuu aina kliinisen arvion lisäksi ultraäänitutkimukseen. Hoito menetelmät ovat ensisijaisesti suonensisäisiä (ultraääniohjattu vaahtohoito, laser/radiotaajuuslämpökatetrit). Alla oleva kliininen C-luokittelu auttaa linjaamaan tutkimus- ja hoitotarpeen. C0 Ei näkyviä tai tunnusteltavissa olevia laskimolaajentumia C1 Pinnalliset luutasuonet sekä verkkolaskimot C2 Suonikohjut, suonen … Continue reading →
Lääkinnällisiä hoitosukkia on suositeltu ja suositellaan edelleen ensisijaiseksi hoidoksi suonikohjuvikaan potilailla, joilla ei ole tai ei ole ollut säärihaavaa. Tässä referoitavassa Cochrane-katsauksessa on kerätty yhteen satunnaistettujen hoitotutkimusten tulokset, joissa sukkahoitoa verrataan hoitoon ilman sukkaa tai ”valesukkaan”, sekä tutkimukset sukka + … Continue reading →
The Society of Vascular Surgery ja American Venous Forum ovat julkaisseet toukokuussa 2011 suonikohjutaudin hoitosuositukset. Suositukset eivät nähdäkseni tuo mitään erityistä uutta tai yllättävää. Suositukset vahvistavat nykyistä hoitokäytäntöä ja ovat varsin hyvin linjassa suomalaisen Käypä hoito -suosituksen kanssa. Amerikkalaisen suosituksen … Continue reading →
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt “Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnan” Käyvän hoidon suosituksen. “Mitä uutta päivityksessä? – Kaikututkimusten käyttö on vakiintunut laskimoiden vajaatoiminnan diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. – Laskimonsisäiset hoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa. – Säären vuotavien … Continue reading →
European Journal of Vascular and Endovascular Surgery haastaa pääkirjoituksessaan perinteisen suonikohjuleikkauksen aseman. “Suonikohjut tänään” otsikolla tässä blogissa referoitiin hiljan myös toisen arvovaltaisen lehden pääkirjoitusta samasta aiheesta. Syy on selvä, merkittävä muutos suonikohjujen hoitomahdollisuuksissa on ilmeinen tosiasia. Kirjoittajat arvelevat, että ns. … Continue reading →
Suonikohjujen perimmäinen syntysyy on tuntematon. Jostakin syystä laskimonseinämä sekä laskimoläpät pettävät. Pystyasennossa laskimoveri pääsee kulkemaan väärään suuntaan pakkautuen jalan laskimoihin. Laskimopaineen kohotessa suonet laajenevat ja kohjuuntuvat. Esimerkiksi raskaus ei aiheuta suonikohjuja vaan raskaus tuo esiin taipumuksen laskimolaajentumiin.
British Journal of Surgery lehden pääkirjoituksessa marraskuussa pohditaan uusien suonikohjuhoitojen nopeaa esiinmarssia ja asemaa tällä hetkellä. Uusien menetelmien käyttöönotto on tapahtunut nopeasti ja tutkimustieto päivittyy jälkijunassa. Kirjoittajat toteavat, että monet tämänpäivän laskimospesialistit ehtivät jo eläkkeelle ennen kuin uusia hoitoja vertailevia … Continue reading →
Tässä satunnaistetussa hoitotutkimuksessa 60 laskimoperäisen säärihaavan sairastanutta (haava parantunut) potilasta arvottiin vaahtohoitoryhmään ja leikkausryhmään. Seurantatiedot kerättiin 6kk ajalta. Molemmissa ryhmissä kipu, turvotus ja tulehdusoireen vähenivät selvästi. Ryhmien välillä ei näissä mittaussuureissa ollut eroa. Mielenkiintoista tutkimuksessa on se, että leikkausryhmässä hoidon … Continue reading →
16,5% potilaista tarvitsi lisätoimenpiteen (ultraääniohjattu vaahtohoito) 12-24 kuukautta ensimmäisestä hoidosta. Tulevina vuosina alle 10%:lle potilaista per vuosi tehtiin lisähoito ultraääniohjatulla vaahtohoidolla. Ultraääniohjattu vaahtohoito todettiin turvalliseksi hoidoksi. Chapman-Smith P, Browne A. Prospective five-year study of ultrasound-guided foam sclerotherapy in the treatment … Continue reading →
Suonikohjujen hoitomenetelmät ovat muuttuneet nopeasti. Tutkimustieto ei aina ehdi päivittyä nopean muutoksen myötä. Potilaat voivat tänä päivänä odottaa, että heille tarjotaan eri hoitovaihtoehdot lähtien kajoamattomasta hoidosta (hoitosukka) ja perinteisestä leikkauksesta uusiin suonensisäisiin hoitoihin (ultraääniohjattu vaahtohoito, laskimonsisäinen laser ja radiotaajuushoito). Ellei … Continue reading →