Myyttejä suonikohjuista
Suonikohjut näkyvät ihon pinnasta koholla olevina sinertävinä suonina. Ne johtuvat pintalaskimoiden vajaatoiminnasta. Verta virtaa painovoiman vaikutuksesta väärään suuntaan, mikä aiheuttaa painetta pintalaskimoverkostossa ja saa suonet pullistumaan.
Suonikohjut ovat erittäin yleinen vaiva aikuisväestöllä. Silti sitä, mikä niitä aiheuttaa ja miten niitä voi hoitaa, ei välttämättä tunneta kovin hyvin, vaan aiheesta on liikkeellä paljon uskomuksia. Tässä artikkelissa käydään läpi erilaisia myyttejä ja tarkastellaan niiden todenperäisyyttä.
- myytti: Suonikohjut ovat väistämätön ikääntymisen aiheuttama ongelma.
Ikä lisää riskiä saada suonikohjuja, mutta kaikille ei tule niitä. Toisaalta myös nuoremmat voivat saada suonikohjuja.
- myytti: Suonikohjut ovat ainoastaan naisilla esiintyvä vaiva.
Suonikohjut ovat yleisempiä naisilla, mutta niitä esiintyy paljon myös miehillä.
- myytti: Jalkojen ristiminen aiheuttaa suonikohjuja.
Jalkojen pitäminen ristissä ei aiheuta suonikohjuja. Niitä ei aiheuta myöskään tiukkojen kenkien tai tiukkojen housujen pitäminen.
- myytti: Raskaus aiheuttaa suonikohjuja.
Suonikohjut eivät johdu raskaudesta, vaan raskaus tuo suonikohjutaipumuksen esille ja pahentaa niitä. Tavallisesti ensimmäisen raskauden aikana ilmaantuneet suonikohjut häipyvät pääosin näkyvistä synnytyksen jälkeen. Myöhempien raskauksien myötä suonikohjut usein jäävät pysyväksi haitaksi.
- myytti: Suonikohjut periytyvät aina.
Suonikohjujen esiintyminen suvussa lisää todennäköisyyttä saada suonikohjuja, perimää pidetään suonikohjujen merkittävimpänä riskitekijänä. Mutta suonikohjujen esiintyminen lähisuvussa ei tarkoita sitä, että niitä tulisi automaattisesti itselle. Lue lisää aiheesta.
- myytti: Juokseminen voi aiheuttaa suonikohjuja.
Tavallisesti juokseminen – ja liikunta ylipäänsä – on hyvä asia verisuonille, koska se parantaa sekä laskimo- että valtimoverenkiertoa. Juostessa voi käyttää kompressiosukkia, jos kokee niistä olevan apua. Jalkoja voi myös lepuuttaa kohoasennossa juoksulenkin jälkeen.
- myytti: Seisomatyö aiheuttaa suonikohjuja.
Seisomatyö sekä yhtä lailla istumatyö usein pahentavat suonikohjujen oireita. Sen vuoksi on hyvä lepuuttaa jalkoja ja ottaa pieniä jaloittelutuokioita tasaisin väliajoin päivän mittaan mahdollisuuksien mukaan.
- myytti: Suonikohjut ovat vain kosmeettinen haitta.
Joissain tapauksissa suonikohjut voivat olla ainoastaan kosmeettinen haitta, ainakin aluksi. Huomattavalle osalle kuitenkin kehittyy ajan myötä oireita. Oireet voivat olla esimerkiksi särkyä, painon tunnetta, turvotusta ja iho-oireita.
- myytti: Suonikohjut ovat aina näkyviä.
Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Näkyvät suonikohjut ovat usein niin sanotusti vain jäävuoren huippu. Ydinongelma on tavallisimmin pintalaskimorungoissa, ja niitä ei näe paljaalla silmällä.
- myytti: Jalkoja ei voi hieroa, jos niissä on suonikohjuja
Ammattihieroja arvio, kuinka suhtautuu suonikohjuihin. Kevyt hieronta laskimovirtauksen suuntaan alhaalta ylöspäin voi helpottaa oireita, mutta ei saa suonikohjuja katoamaan.
- myytti: Suonikohjuvoide auttaa suonikohjuihin.
Suonikohjuvoide voi joissain tapauksissa helpottaa oireita, jos oireet ovat lieviä. Voide ei kuitenkaan paranna varsinaista vaivaa, eli laskimoiden vajaatoimintaa. Näin ollen oireet hiljalleen etenevät, vaikka voidetta säännöllisesti käyttäisikin. Lue lisää aiheesta.
- myytti: Suonikohjut voi hoitaa hoitosukalla.
Hoitosukalla ei voida korjata suonikohjuja aiheuttavaa vikaa eli laskimoiden vajaatoimintaa. Sukka pitää oireita ja turvotusta kurissa, ja joissain tilanteissa potilas voi hyötyä sukkahoidosta, mutta sitä ei voi pitää ns. patenttiratkaisuna suonikohjuvian hoidossa. Täältä löydät tietoa nykyaikaisista menetelmistä, joilla suonikohjuja voidaan hoitaa.
- myytti: Naisten ei kannata hoitaa suonikohjuja ennen kuin lapsiluku on täynnä.
Ei ole tarpeen odottaa siihen asti, että kaikki lapset on saatettu maailmaan, vaan suonikohjut voidaan hoitaa jo aikaisessa vaiheessa, raskauksien välissä. Merkittävä hoitamaton laskimovajaatoiminta pahenee raskauden aikana ja voi aiheuttaa huomattavan haitan.
- myytti: Elämäntapamuutokset eivät auta suonikohjuihin.
Hyvät elämäntavat voivat muokata suonikohjutaudinkuvaa. Esimerkiksi painonhallinta ja liikunta ovat asioita, jotka voivat helpottaa suonikohjujen oireilua. Lue lisää aiheesta artikkelista: Voiko suonikohjujen muodostumista estää?
- myytti: Kun suonikohjut on hoidettu, uusia ei enää tule.
Hoidot ovat tehokkaita ja niillä saadaan apu suonikohjutautiin. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan estä uusien suonikohjujen syntymistä, koska perimmäistä syytä ei tunneta ja tähän ei näin ollen voida vaikuttaa. Suonikohjujen hoitamista on leikillisesti verrattu rikkaruohojen kitkemiseen: rikkaruohot nypitään pois, mutta kitkeminen ei estä uusien rikkaruohojen ilmaantumista.
- myytti: Perinteinen suonikohjuleikkaus on ainoa hoitomahdollisuus.
Perinteisessä suonikohjuleikkauksessa vioittunut suoni poistetaan kirurgisesti. Tämänkaltainen hoito ei kuitenkaan enää nykyään ole ensisijainen vaihtoehto, vaan käytössä on laajalti vähemmän kajoavia hoitomuotoja. Näitä ovat laserhoito, radiotaajuushoito ja vaahtoruiskutus. Näistä lisää tämän artikkelin lopussa.
Pintalaskimorungon poisto avoleikkauksella lisää suonikohjutaudin uusiutumisriskiä merkittävästi verrattuna moderniin hoitoon!
- myytti: Suonikohjuhoidosta toipuminen on vaikeaa.
Uusilla vähemmän kajoavilla hoitomuodoilla on huomattavasti lyhyempi toipumisaika. Tavallisesti potilas voi palata takaisin töihin ja muihin normaaleihin toimiinsa jo samana päivänä tai muutaman päivän kuluttua käytetystä tekniikasta riippuen.
Miten suonikohjuja voidaan hoitaa?
Uusia vähemmän kajoavia hoitomuotoja ovat laserhoito, radiotaajuushoito ja vaahtoruiskutus. Näillä suljetaan vioittunut suoni. Veri virtaa terveiden suonien kautta ja suonikohjut katoavat. Toimenpide voidaan tehdä neulanpistoin ja yksittäisen pienen pistoreiän kautta paikallispuudutuksessa. Tavallisesti hoidot ovat hyvin siedettyjä, toipuminen on nopeaa, eikä pitkää sairauslomaa tarvita. Sopiva hoitomuoto valitaan jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. Lääkäri tutkii verisuonet ultraäänellä ja linjaa tilanteeseen sopivat hoitomuodot.
