Permalink

Suonikohjut, paras tutkimustieto

Suonikohjutaudin hoitolinjaukset, kliininen päätöksen teko ja myös terveyspoliittinen ohjaus tulee luonnollisesti perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Iso-Britanniassa on vankka osaaminen ja pitkät perinteet terveydenhuollon menetelmien kriittisestä arvioinnista ja arvioidun tutkimustiedon soveltamisesta käytäntöön.

National Institute for Health and Care Excellence, NICE, julkaisi kesällä 2013 250 sivua paksun ohjeistuksen suonikohjutaudin diagnostiikasta ja hoidosta (NICE clinical guideline 168, guidance.nice.org.uk/cg168). Tätä mittavaa tietopakettia voi pitää tällä hetkellä parhaimpana käytössä olevana tutkimustietona.

Tässäkin blogissa on useaan kertaa, jo varmasti väsymiseen asti, toistettu samaa perusviestiä. Oireinen suonikohjutauti tulee tutkia virtausultraäänellä (diagnoosi, eri hoitomenetelmien soveltuvuus) asiaan perehtyneessä yksikössä. Potilaat, joilla on suonikohjutaudin komplikaationa ihomuutoksia (pigmentaatio, ihottuma), pintalaskimotulehdus, suonikohjuvuoto, parantunut tai avoin säärihaava tulee arvioida kajoavaa hoitoa ajatellen.

Jos ultraäänitutkimuksessa todetaan oireileviin suonikohjuihin liittyvä pintalaskimorungon reflux eli takaisinvirtaus on kajoava hoito aiheellinen. Ensisijainen hoito on pintalaskimorungon lämpökatetri (laser tai radiotaajuus) käsittely. Jos tämä ei sovellu hoitomenetelmäksi, niin käytetään ultraääniohjattua vaahtohoitoa. Jos vaahtohoitokaan ei ole soveltuva menetelmä, niin siinä tapauksessa turvaudutaan perinteiseen leikkaushoitoon. Hoitosukkaa tarjotaan vaihtoehdoksi vain, jos kajoava hoito ei ole mahdollista.

NICE:n ohjeistus ei tuo mitään muuta oleellista uutta, kuin selkeän linjauksen hoitosukkaa vastaan primaarihoitona. Oireinen suonikohjutauti ohjataan tutkimaan ja tarvittaessa hoitamaan. Suonensisäiset hoidot asetetaan etusijalle. Asiansa osaavassa ja ajanmukaisesti varustetussa hoitoyksikössä joudutaan nykyään varsin harvoin tarjoamaan hoidoksi perinteistä suonikohjuleikkausta.

Permalink

Suonikohjut ja vaahtohoito

Vaahtohoito, edut

Vaahtohoito on sujuva ja potilaan kannalta varsin vaivaton toimenpide. Sairauslomaa ei yleensä tarvita. Kun ultraääni ohjaa toimenpidettä ja hoitovaste tarkistetaan ultraäänellä, saadaan hoito kohdennettua oikein ja kattamaan suonikohjuvika mahdollisimman tarkasti.

Vaahtohoito, haitat

Lääkinnällisen hoitosukan käyttö 1-4 viikkoa kuuluu kaikkien suonikohjutoimenpiteiden jälkihoitoon. Osa potilaista kokee hoitosukan käytön hankalaksi, mutta pääosin sukan kanssa pärjää sujuvasti.

Ihossa kiinniolevat suonikohjut ovat käsittelyn jälkeen noin viikon viiveellä kaikilla potilailla kovat ja kosketukselle arat. Lievä särky on hyvin tavallista, mutta hoitosukka, liikkuminen sekä tarvittaessa särkylääke auttavat. Pintalaskimotulehdus on mahdollinen merkittävä jälkihaitta.

Käsitellyt suonet eivät häviä heti, vaan kovettuvat ja arpeutuvat hitaasti pois. Tavallisesti kovettuneet kohjut tuntuvat ihon alla 3-6 kuukautta. Kovettuneiden suonikohjujen kohdalle tulee aina mustelman väriä käsiteltyihin suoniin jäävästä kuolleesta verestä. Tämän värin häviäminen voi pahimmillaan kestää 6-12 kuukautta. Myös pieni pysyvän pigmentaation riski on olemassa.

Hoidon yhteydessä tulee joskus esiin ohimenevänä haittana migreenityyppinen silmäoire / pään särky. Ohimenevä yskänärsytys ja paineen tunne rinnassa ovat myös käytännön työssä eteen tulevia haittoja. Näitä haittoja esiintyy muutamalla potilaalla sadasta.

Vaahtohoito ei poista potilaan taipumusta saada uusia suonikohjuja. Lisäksi käsitelty suoni voi avautua, missään olosuhteissa ei voida päästä käsiteltyjen suonten sataprosenttiseen arpeutumiseen.

Vaahtohoito, riskit

Syvälaskimoveritulppa on harvinainen, mutta huomionarvoinen riski kaikissa laskimotoimenpiteissä. Modernit hoitomenetelmät sallivat potilaan liikkua heti toimenpiteen jälkeen ja säännöllinen liikkuminen on paras laskimoveritulppaa ehkäisevä keino.

 Vaahtohoito, pelinsäännöt

1. Hoitosuunnitelma pohjautuu ultraäänitutkimukseen ja hoidon aiheet sekä tarve on perusteltu.

2. Pelkästään vaahtohoidolla ei voi hoitaa kaikkien potilaiden suonikohjutautia, muut hoitovaihtoehdot ja hoitomenetelmien yhdistelmät on punnittava.

3. Hoitovaste on kontrolloitava ja potilaan kanssa on käytävä keskustelu laskimovian kroonisesta luonteesta ja suonikohjujen uusiutumisriskistä.

Permalink

Suonikohjut, modernista hoidosta yli 8 vuoden kokemus

Suonikohjut vaivaavat yli kolmannesta väestöstä. Laskimonsisäiset hoidot ovat merkittävästi muuttaneet suonikohjutaudin hoitoa. Ultraääniohjattu vaahtohoito sekä laskimonsisäiset laser- ja radiotaajuuslämpökatetrihoidot ovat rutiinitoimenpiteitä, jotka kuuluvat kaikkiin suonikohjuja hoitaviin yksiköihin.

Näkemykseni suonensisäisistä hoitomenetelmistä on varsin myönteinen ja vanhaa suonikohjuleikkausta käytetään vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa. Ultraäänellä tehtävän diagnoosin pohjalta hoito räätälöidään potilaskohtaisesti. Toipuminen toimenpiteistä on pääosin varsin sujuvaa ja sairausloman tarve vähäinen.

Oma kokemus kattaa reilun 8 vuoden ajalta yli 3000 laskimonsisäistä toimenpidettä. Merkittävin muutos vanhaan aikaan on ultraäänen tarjoama ”silmä sisälle”. Toimenpiteet kohdentuvat tarkasti oikeisiin suoniin ja hoitovaste on kontrolloitavissa.

Suonikohjutauti on luonteeltaan krooninen. Uudet menetelmät eivät luonnollisestikaan poista taipumusta saada suonikohjuja, mutta diagnoosin ja hoidon tarkentumisen myötä on syytä olettaa hoitotulosten merkittävästi paranevan uusien hoitomenetelmien myötä.

Permalink

Propelli vai liimaa? Uusinta uutta suonikohjujen hoidossa

Lämpökatetrit (laser, radiotaajuus) ovat kautta maailman suonikohjutautia hoitavien lääkäreiden käytössä. Menetelmät on todettu turvallisiksi ja toimiviksi. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa, mutta nyt on kehitetty menetelmiä, joissa käsiteltävän suonen puudutustakaan ei enää tarvita.

Oma kokemus ns. mekaaniskemiallisesta pintarunkosuonen käsittelystä on myönteinen. Toimenpide on potilaan kannalta varsin vaivaton, lähes yhtä vaivaton kuin ultraääniohjattu vaahtohoito. Suonen sisällä pyörivä ”propelli” rikkoo suonen sisäpinnan ja samalla suoneen ruiskutettava lääke ”liimaa” suonen. Clarivein-hoidosta on julkaistu varsin hyvät seurantatutkimustulokset kahden vuoden ajalta. Oma käsitykseni on, että toistaiseksi on liian aikaista lähteä korvaamaan laser/radiotaajuushoitoja tällä uudella menetelmällä. Menetelmä on varmastikin hyödyllinen, kun käydään rajanvetoa lämpökatetrihoidon ja ultraääniohjatun vaahtohoidon soveltuvuuden välillä.

Liimaamisesta sanan oikeassa merkityksessä on kysymys, kun käyttöön otetaan suonensisäinen kudosliima. Sapheon-liima on jo käytössä EU:n alueella. Meneillään olevan kliinisen monikeskustutkimuksen tuloksia joudutaan kuitenkin odottelemaan tällä tietoa vuoteen 2015 asti.

Tutkimustiedon karttuessa voi olla, että em. menetelmien myötä siirrytään jälleen uudelle aikakaudelle suonikohjuhoidoissa.

Permalink

Suonikohjut, milloin hoidetaan ja miten?

Suonikohjuvian diagnoosi perustuu aina kliinisen arvion lisäksi ultraäänitutkimukseen. Hoito menetelmät ovat ensisijaisesti suonensisäisiä (ultraääniohjattu vaahtohoito, laser/radiotaajuuslämpökatetrit).

Alla oleva kliininen C-luokittelu auttaa linjaamaan tutkimus- ja hoitotarpeen.

C0 Ei näkyviä tai tunnusteltavissa olevia laskimolaajentumia
C1 Pinnalliset luutasuonet sekä verkkolaskimot
C2 Suonikohjut, suonen poikkimitta > 3mm
C3 Turvotus
C4 Ihon sekä ihonalaisen kudoksen muutokset: pigmentaatio, ihottuma, rasvakudoksen kovettuminen, ihon valkoatrofia
C5 Parantunut säärihaava
C6 Avoin säärihaava

Perushoitona aina liikunta, painonhallinta, jalkojen kohoasento sekä lääkinnälliset hoitosukat.

Hoitolinjaus luokat C1-C3

C1: Voidaan hoitaa, mutta ei julkisen terveydenhuollon varoin.

C2: Tutkitaan ja hoidetaan kajoavasti, jos potilaalla merkittävät elämänlaatua haittaavat oireet ja näiden katsotaan johtuvan pintalaskimoviasta.

C3: Ohjataan aina verisuonikirurgin arvioon ja vian laadun mukaan tarvittavaan hoitoon.

Hoitolinjaus luokat C4-6

C4-6: potilaat tulee aina ohjata verisuonikirurgin arvioon. C4-5 luokissa huomattava säärihaavariski. Avoin säärihaava tulee lähettää jatkoarvioon kahden viikon sisällä.

Potilas, jolla on ollut pintalaskimotulehdus tai verenvuoto suonikohjusta tulee niinikään viipymättä ohjata jatkoarvioon.

Hoidon tavoitteet ja toteutus

Hyvällä perushoidolla sekä tarvittaessa kajoavalla hoidolla voidaan merkittävästi parantaa potilaiden elämänlaatua, helpottaa kiusallisia oireita ja viivyttää/estää suonikohjutaudin komplikaatioita. Hoito voidaan toteuttaa hyvin kustannusvaikuttavalla tavalla.

Laser/radiotaajuuslämpökatetrihoitojen sekä ultraääniohjatun vaahtohoidon katsotaan tarjoavan perinteiseen leikkaukseen nähden tiettyjä etuja. Suonensisäinen hoito voidaan toteuttaa paikallispuudutuksessa, moderniin hoitoon liittyy merkittävästi vähemmän sairastavuutta ja paluu arkeen on merkittävästi nopeampaa kuin perinteisen leikkauksen jälkeen. Kustannussäästöt mahdollisia.

Edellä oleva perustuu Iso-Britanniassa annettuun kansalliseen hoito-ohjeistukseen. Ohjeistuksesta vastaavana tahona The Venous Forum of The Royal Society of Medicine.

Phlebology 2011; 26: 91-93