Permalink

Suonikohjut – uusi hoitosuositus

Suonikohjut on vaivana noin 30-40% aikuisväestöstä. Suonikohjutautia käsittelevä hoitosuositus ”Alaraajalaskimoiden vajaatoiminta” on päivittynyt ja julkaistu 15.11.2016. Suosituksen keskeinen sisältö kiteytyy kolmeen ydinkohtaan.

Suonikohjut – hoitosukka
  • ”Kompressiohoidon merkitys vähenee: Sillä voidaan lievittää oireita, mutta potilaiden hoitomyöntyvyys sitä kohtaan on heikkoa eikä se estä laskimovajaatoiminnan etenemistä.” 

Lääkinnällinen hoitosukka ei luonnollisestikaan voi poistaa suonikohjuja, mutta ei myöskään toimi ennaltaehkaisynä!

Suonikohjut – diagnostiikka ja hoito
  • ”Laskimoiden kaikukuvauksen keskeinen merkitys korostuu: diagnoosi ja hoidon suunnittelu perustuvat kaikukuvaukseen, ja laskimonsisäiset hoidot tehdään kaikukuvausohjatusti.”
  • ”Valtaosa pintalaskimovajaatoiminnan hoidosta voidaan toteuttaa polikliinisesti laskimonsisäisillä menetelmillä.”

Hoitopäätöksen tekevä erikoislääkäri tekee ultraäänitutkimuksen (kaikukuvaus) ja linjaa suonikohjujen hoitoaiheet sekä hoitovaihtoehdot yksilöllisesti. Ensisijainen hoito on viallisen pintalaskimorungon lämpökatetrikäsittely eli termoablaatio. Pienikokoisissa pintalaskimorungoissa voidaan suosituksen mukaan käyttää vaahtoskleroterapiaa eli ultraääniohjattua vaahtohoitoa.

Lue uuden Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä tästä.

Permalink

Suonikohjut otsikoissa – ”Synkeät suonet”

Suonikohjut ovat vaivana noin kolmanneksella väestöstä. Aluksi oireettomat suonikohjut muuttuvat usein ajan saatossa oireisiksi ja suonikohjutaudin tutkiminen sekä mahdollinen hoito tulee arvioitavaksi.

”Synkeät suonet” otsikoi Ulla Saikkonen artikkelinsa Kodin Pellervo -lehdessä. ”Onnistuneen hoidon edellytys on erikoislääkärin tekemä ultraäänitutkimus. Sen avulla jalkojen laskimosuonista etsitään ne reitit, joissa veri pääsee virtaamaan väärään suuntaan. Hoitosuunnitelma tehdään löydösten perusteella.”

”Laskimonsisäiset hoidot ovat korvanneet suuren osan leikkauksista. Uusista hoitomuodoista suosituimpia ovat lämpökatetrihoidot ja ultraäänellä ohjattu vaahtohoito”

Artikkeli toteaa ytimekkäästi ja osuvasti: ”Uudet hoitomuodot ovat potilaalle leikkausta vaivattomampia, mutta kokonaan eroon suonikohjuista ei pääse.”

Lue artikkeli tästä.

Permalink

”Suonikohjut kulkevat suvussa”

Lännen Media on julkaissut laajan artikkelin ”Suonikohjut kulkevat suvussa”, joka käsittelee kattavasti suonikohjutaudin modernia hoitoa.

Lue Turun Sanomien artikkeli tästä. Juttu löytyy myös Aamulehdestä otsikolla ” Shortsi- ja hamekausi alkamassa, mutta jalat täynnä suoniröllyköitä – mitä voin tehdä?” Voit lukea sen tästä.

”Makkaroita mummojen säärissä – Tiesitkö tämän suonikohjuista?” otsikoi Turun Sanomien Terveyt Kaikil -blogi. Lue suonikohjutautiin liittyvistä väittämistä tästä.

Permalink

Potilaan Lääkärilehti. Vaivana suonikohjut: Mikä avuksi?

Potilaan Lääkärilehti kirjoittaa suonikohjutaudin diagnostiikasta ja hoidosta.

”Jos suonikohjut aiheuttavat selkeää haittaa ja vaivaa, niitä kannattaa mennä näyttämään lääkärille. Hoitoon pitäisi hakeutua viimeistään siinä vaiheessa kun kohjut aiheuttavat iho-oireita, kuten ihottumaa ja tummumista, toistuvia laskimotukkotulehduksia tai verenvuotoa.”

”Hoitomenetelmä räätälöidään potilaskohtaisesti sen mukaan, mitä ultraäänitutkimuksista löytyy. Perinteisiä suonikohjuleikkauksia tehdään nykyään vain poikkeustapauksissa ja toimenpiteen jälkeen potilas tarvitsee sairauslomaa kahdesta kolmeen viikkoon.”

”Potilaan kannalta vaahtohoito on helpoin vaihtoehto. Lääkettä laitetaan neuloilla viallisiin suoniin ultraäänen ohjauksessa ja hoidon jälkeen ei yleensä tarvita edes sairauslomaa.”

”Lämpökatetrihoito puolestaan vaatii paikallispuudutuksen ja mahdollisesti kipu- ja rentouttavan lääkkeen käyttöä. Hoidossa iholle tehdään pieni haava. Sen kautta lämpökatetri viedään ultraäänen ohjaamana pintalaskimorunkoon ja suoni puudutetaan. Tämän jälkeen vioittuneelle suonelle tehdään lämpökäsittely. Lämpökatetri hoito vaatii sairauslomaa yhdestä viiteen päivään.”

Lue artikkeli tästä.

Permalink

Suonikohjut, hoitosukka ei ole ratkaisu

Hoitosukkaa tarjotaan edelleen toistuvasti suonikohjujen perushoidoksi. Sukkahoito ei kuitenkaan missään tilanteessa korjaa suonikohjutautiin liittyvää takaisinvirtausongelmaa toisin kuin kajoavassa hoidossa tapahtuu. Vuonna 2004 annettujen suonikohjutaudin ”hoitotakuukriteerien” voimakas kritiikki sysäsi Helsingin yliopistollisessa sairaalla käyntiin tässä referoitavan tutkimuksen.

Tutkimuksessa verrattiin perinteisen suonikohjuleikkauksen ja sukkahoidon vaikuttavuutta 153 suonikohjupotilaan satunnaistetussa hoitotutkimuksessa. Potilaat arvottiin tutkimusryhmiin vuosina 2004-6. Hoitoryhmiä seurattiin kahden vuoden ajan. Operatiivinen hoito oli yksiselitteisesti sukkahoitoa parempi sekä oirekuva- että elämänlaatumittarein mitattuna. Seurantajakson jälkeen lähes kaikkien sukkahoitoryhmään arvottujen potilaiden suonikohjut operoitiin!

Lehden pyytämässä kommenttipuheenvuorossa kiinnitetään huomiota siihen, että ”hoitotakuukriteerit” eivät perustu mihinkään tunnettuun suonikohjujen luokittelusysteemiin ja terveyspoliittisen ohjeistuksen lähtöolettamana suonikohjutautia pidettiin virheellisesti kosmeettisena ongelmana. Lisäksi kommentaattori pitää tutkimusasetelmaa jossakin määrin vanhentuneena, koska perinteinen suonikohjuleikkaus on pääosin nykyään jo korvattu uudemmilla tekniikoilla (lämpökatetrit, ultraääniohjattu vaahtohoito).

Tämä tutkimus ei käsittääkseni tuo mitään erityistä uutta, toki jo tiedossa oleva sukkahoidon huono vaikuttavuus suonikohjuvikaan tulee mainiosti dokumentoitua. Eli taas kertaalleen: oireinen, merkittävän haitan aiheuttava suonikohjutauti on tutkittava asiaan perehtyneessä hoitoyksikössä ja tehdyn arvion perusteella suonikohjut on hoidettava ajanmukaisin menetelmin.

Sell H, et al., Compression Therapy Versus Surgery in the Treatment of Patients with Varicose Veins: A RCT, European Journal of Vascular and Endovascular Surgery (2014), http://dx.doi.org/10.1016/j.ejvs.2014.02.015