Permalink

Potilaan Lääkärilehti. Vaivana suonikohjut: Mikä avuksi?

kansspelvergunning aanvragen http://lifetoday.be/?art=%D9%81%D8%AA%D8%AD%D8%A9-Cashanova&961=c4 فتحة Cashanova http://www.buergeler-toepfermarkt.de/?art=%D8%AA%D9%81%D8%B3%D9%8A%D8%B1-%D8%B1%D8%A4%D9%8A%D8%A9-%D9%84%D8%B9%D8%A8-%D8%A7%D9%84%D9%82%D9%85%D8%A7%D8%B1-%D9%81%D9%8A-%D8%A7%D9%84%D9%85%D9%86%D8%A7%D9%85&f32=86 تفسير رؤية لعب القمار في المنام استعراض كازينو جديدة http://www.vanolsthorses.com/?art=%D8%A7%D9%84%D8%B1%D9%88%D9%84%D9%8A%D8%AA-%D9%84%D8%B9%D8%A8%D8%A9-%D8%B9%D9%84%D9%89-%D8%A7%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AA%D8%B1%D9%86%D8%AA-888&6e5=ac الروليت لعبة على الانترنت 888

”Jos suonikohjut aiheuttavat selkeää haittaa ja vaivaa, niitä kannattaa mennä näyttämään lääkärille. Hoitoon pitäisi hakeutua viimeistään siinä vaiheessa kun kohjut aiheuttavat iho-oireita, kuten ihottumaa ja tummumista, toistuvia laskimotukkotulehduksia tai verenvuotoa.”

”Hoitomenetelmä räätälöidään potilaskohtaisesti sen mukaan, mitä ultraäänitutkimuksista löytyy. Perinteisiä suonikohjuleikkauksia tehdään nykyään vain poikkeustapauksissa ja toimenpiteen jälkeen potilas tarvitsee sairauslomaa kahdesta kolmeen viikkoon.”

”Potilaan kannalta vaahtohoito on helpoin vaihtoehto. Lääkettä laitetaan neuloilla viallisiin suoniin ultraäänen ohjauksessa ja hoidon jälkeen ei yleensä tarvita edes sairauslomaa.”

”Lämpökatetrihoito puolestaan vaatii paikallispuudutuksen ja mahdollisesti kipu- ja rentouttavan lääkkeen käyttöä. Hoidossa iholle tehdään pieni haava. Sen kautta lämpökatetri viedään ultraäänen ohjaamana pintalaskimorunkoon ja suoni puudutetaan. Tämän jälkeen vioittuneelle suonelle tehdään lämpökäsittely. Lämpökatetri hoito vaatii sairauslomaa yhdestä viiteen päivään.”

Lue artikkeli tästä.

Permalink

Suonikohjut, hoitosukka ei ole ratkaisu

Hoitosukkaa tarjotaan edelleen toistuvasti suonikohjujen perushoidoksi. Sukkahoito ei kuitenkaan missään tilanteessa korjaa suonikohjutautiin liittyvää takaisinvirtausongelmaa toisin kuin kajoavassa hoidossa tapahtuu. Vuonna 2004 annettujen suonikohjutaudin ”hoitotakuukriteerien” voimakas kritiikki sysäsi Helsingin yliopistollisessa sairaalla käyntiin tässä referoitavan tutkimuksen.

Tutkimuksessa verrattiin perinteisen suonikohjuleikkauksen ja sukkahoidon vaikuttavuutta 153 suonikohjupotilaan satunnaistetussa hoitotutkimuksessa. Potilaat arvottiin tutkimusryhmiin vuosina 2004-6. Hoitoryhmiä seurattiin kahden vuoden ajan. Operatiivinen hoito oli yksiselitteisesti sukkahoitoa parempi sekä oirekuva- että elämänlaatumittarein mitattuna. Seurantajakson jälkeen lähes kaikkien sukkahoitoryhmään arvottujen potilaiden suonikohjut operoitiin!

Lehden pyytämässä kommenttipuheenvuorossa kiinnitetään huomiota siihen, että ”hoitotakuukriteerit” eivät perustu mihinkään tunnettuun suonikohjujen luokittelusysteemiin ja terveyspoliittisen ohjeistuksen lähtöolettamana suonikohjutautia pidettiin virheellisesti kosmeettisena ongelmana. Lisäksi kommentaattori pitää tutkimusasetelmaa jossakin määrin vanhentuneena, koska perinteinen suonikohjuleikkaus on pääosin nykyään jo korvattu uudemmilla tekniikoilla (lämpökatetrit, ultraääniohjattu vaahtohoito).

Tämä tutkimus ei käsittääkseni tuo mitään erityistä uutta, toki jo tiedossa oleva sukkahoidon huono vaikuttavuus suonikohjuvikaan tulee mainiosti dokumentoitua. Eli taas kertaalleen: oireinen, merkittävän haitan aiheuttava suonikohjutauti on tutkittava asiaan perehtyneessä hoitoyksikössä ja tehdyn arvion perusteella suonikohjut on hoidettava ajanmukaisin menetelmin.

Sell H, et al., Compression Therapy Versus Surgery in the Treatment of Patients with Varicose Veins: A RCT, European Journal of Vascular and Endovascular Surgery (2014), http://dx.doi.org/10.1016/j.ejvs.2014.02.015

Permalink

Suonikohjut, paras tutkimustieto

Suonikohjutaudin hoitolinjaukset, kliininen päätöksen teko ja myös terveyspoliittinen ohjaus tulee luonnollisesti perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Iso-Britanniassa on vankka osaaminen ja pitkät perinteet terveydenhuollon menetelmien kriittisestä arvioinnista ja arvioidun tutkimustiedon soveltamisesta käytäntöön.

National Institute for Health and Care Excellence, NICE, julkaisi kesällä 2013 250 sivua paksun ohjeistuksen suonikohjutaudin diagnostiikasta ja hoidosta (NICE clinical guideline 168, guidance.nice.org.uk/cg168). Tätä mittavaa tietopakettia voi pitää tällä hetkellä parhaimpana käytössä olevana tutkimustietona.

Tässäkin blogissa on useaan kertaa, jo varmasti väsymiseen asti, toistettu samaa perusviestiä. Oireinen suonikohjutauti tulee tutkia virtausultraäänellä (diagnoosi, eri hoitomenetelmien soveltuvuus) asiaan perehtyneessä yksikössä. Potilaat, joilla on suonikohjutaudin komplikaationa ihomuutoksia (pigmentaatio, ihottuma), pintalaskimotulehdus, suonikohjuvuoto, parantunut tai avoin säärihaava tulee arvioida kajoavaa hoitoa ajatellen.

Jos ultraäänitutkimuksessa todetaan oireileviin suonikohjuihin liittyvä pintalaskimorungon reflux eli takaisinvirtaus on kajoava hoito aiheellinen. Ensisijainen hoito on pintalaskimorungon lämpökatetri (laser tai radiotaajuus) käsittely. Jos tämä ei sovellu hoitomenetelmäksi, niin käytetään ultraääniohjattua vaahtohoitoa. Jos vaahtohoitokaan ei ole soveltuva menetelmä, niin siinä tapauksessa turvaudutaan perinteiseen leikkaushoitoon. Hoitosukkaa tarjotaan vaihtoehdoksi vain, jos kajoava hoito ei ole mahdollista.

NICE:n ohjeistus ei tuo mitään muuta oleellista uutta, kuin selkeän linjauksen hoitosukkaa vastaan primaarihoitona. Oireinen suonikohjutauti ohjataan tutkimaan ja tarvittaessa hoitamaan. Suonensisäiset hoidot asetetaan etusijalle. Asiansa osaavassa ja ajanmukaisesti varustetussa hoitoyksikössä joudutaan nykyään varsin harvoin tarjoamaan hoidoksi perinteistä suonikohjuleikkausta.

Permalink

Suonikohjut ja vaahtohoito

Vaahtohoito, edut

Vaahtohoito on sujuva ja potilaan kannalta varsin vaivaton toimenpide. Sairauslomaa ei yleensä tarvita. Kun ultraääni ohjaa toimenpidettä ja hoitovaste tarkistetaan ultraäänellä, saadaan hoito kohdennettua oikein ja kattamaan suonikohjuvika mahdollisimman tarkasti.

Vaahtohoito, haitat

Lääkinnällisen hoitosukan käyttö 1-4 viikkoa kuuluu kaikkien suonikohjutoimenpiteiden jälkihoitoon. Osa potilaista kokee hoitosukan käytön hankalaksi, mutta pääosin sukan kanssa pärjää sujuvasti.

Ihossa kiinniolevat suonikohjut ovat käsittelyn jälkeen noin viikon viiveellä kaikilla potilailla kovat ja kosketukselle arat. Lievä särky on hyvin tavallista, mutta hoitosukka, liikkuminen sekä tarvittaessa särkylääke auttavat. Pintalaskimotulehdus on mahdollinen merkittävä jälkihaitta.

Käsitellyt suonet eivät häviä heti, vaan kovettuvat ja arpeutuvat hitaasti pois. Tavallisesti kovettuneet kohjut tuntuvat ihon alla 3-6 kuukautta. Kovettuneiden suonikohjujen kohdalle tulee aina mustelman väriä käsiteltyihin suoniin jäävästä kuolleesta verestä. Tämän värin häviäminen voi pahimmillaan kestää 6-12 kuukautta. Myös pieni pysyvän pigmentaation riski on olemassa.

Hoidon yhteydessä tulee joskus esiin ohimenevänä haittana migreenityyppinen silmäoire / pään särky. Ohimenevä yskänärsytys ja paineen tunne rinnassa ovat myös käytännön työssä eteen tulevia haittoja. Näitä haittoja esiintyy muutamalla potilaalla sadasta.

Vaahtohoito ei poista potilaan taipumusta saada uusia suonikohjuja. Lisäksi käsitelty suoni voi avautua, missään olosuhteissa ei voida päästä käsiteltyjen suonten sataprosenttiseen arpeutumiseen.

Vaahtohoito, riskit

Syvälaskimoveritulppa on harvinainen, mutta huomionarvoinen riski kaikissa laskimotoimenpiteissä. Modernit hoitomenetelmät sallivat potilaan liikkua heti toimenpiteen jälkeen ja säännöllinen liikkuminen on paras laskimoveritulppaa ehkäisevä keino.

 Vaahtohoito, pelinsäännöt

1. Hoitosuunnitelma pohjautuu ultraäänitutkimukseen ja hoidon aiheet sekä tarve on perusteltu.

2. Pelkästään vaahtohoidolla ei voi hoitaa kaikkien potilaiden suonikohjutautia, muut hoitovaihtoehdot ja hoitomenetelmien yhdistelmät on punnittava.

3. Hoitovaste on kontrolloitava ja potilaan kanssa on käytävä keskustelu laskimovian kroonisesta luonteesta ja suonikohjujen uusiutumisriskistä.

Permalink

Suonikohjut, modernista hoidosta yli 8 vuoden kokemus

Suonikohjut vaivaavat yli kolmannesta väestöstä. Laskimonsisäiset hoidot ovat merkittävästi muuttaneet suonikohjutaudin hoitoa. Ultraääniohjattu vaahtohoito sekä laskimonsisäiset laser- ja radiotaajuuslämpökatetrihoidot ovat rutiinitoimenpiteitä, jotka kuuluvat kaikkiin suonikohjuja hoitaviin yksiköihin.

Näkemykseni suonensisäisistä hoitomenetelmistä on varsin myönteinen ja vanhaa suonikohjuleikkausta käytetään vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa. Ultraäänellä tehtävän diagnoosin pohjalta hoito räätälöidään potilaskohtaisesti. Toipuminen toimenpiteistä on pääosin varsin sujuvaa ja sairausloman tarve vähäinen.

Oma kokemus kattaa reilun 8 vuoden ajalta yli 3000 laskimonsisäistä toimenpidettä. Merkittävin muutos vanhaan aikaan on ultraäänen tarjoama ”silmä sisälle”. Toimenpiteet kohdentuvat tarkasti oikeisiin suoniin ja hoitovaste on kontrolloitavissa.

Suonikohjutauti on luonteeltaan krooninen. Uudet menetelmät eivät luonnollisestikaan poista taipumusta saada suonikohjuja, mutta diagnoosin ja hoidon tarkentumisen myötä on syytä olettaa hoitotulosten merkittävästi paranevan uusien hoitomenetelmien myötä.