Suonikohjut ovat pintalaskimoiden pullistumia alaraajoissa. Suonikohjut eli laskimolaajentumat näkyvät ihon pinnasta kohollaan olevina sinertävinä suonina. Suonikohjut ovat aluksi oireettomia, mutta merkittävällä osalla alkavat oireilla ajan myötä. Suonikohjut voivat olla myös kosmeettinen haitta.
Tavallisia oireita ovat painon ja turvotuksen tunne, kipu ja iltaa kohden pahentuva nilkkaturvotus. Potilaat kuvaavat myös polttelua, kutinaa ja yöllisiä kramppeja. Pintalaskimotulehdus, ihon värjäytyminen, ihottuma, suonikohju vuoto ja pahimmillaan säärihaava ovat komplisoituneen suonikohjutaudin merkkejä.
Toimenpide tehdään vastaanottohuoneessa paikallispuudutuksessa ja on potilaalle varsin vaivaton. Yleensä sairauslomaa ei toimenpiteen jälkeen tarvita. Hoitokokonaisuus toteutetaan tavallisesti kahden joskus kolmen hoitokäynnin puitteissa.
Jatkohoitona pidetään pitkää hoitosukkaa 2-3 viikon ajan.
Radiotaajuushoidon käyttökohde on ensisijaisesti viallinen pitkä ja lyhyt pintalaskimorunko. Toimenpide tehdään kuten laskimonsisäinen laserhoito toimenpidehuoneessa paikallispuudutuksessa.
Erona radiotaajuushoidon eduksi on laseria vähäisempi toimenpiteen jälkeinen verenpurkauma ja kipu.
Laskimonsisäinen laserhoito tehdään paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa. Laserkuidun kärjen lämpö rikkoo viallisen pintalaskimorungon sileän sisäkalvon ja suoni sulkeutuu ja arpeutuu; suoni ”hitsataan” kiinni”.
Laserhoidon jälkeen käsitellyn suonen alueelle tulee verenpurkaumaa ja vaihtelevasti kipua. Säännöllinen kipulääkitys on tarpeen usein noin viikon ajan. Sairauslomaa tarvitaan tavallisesti 1-5 päivää. Hoitosukkaa käytetaan 2-3 vk mahdollinen samanaikainen vaahtohoito huomioiden.
Verkkolaskimot ja luutasuonet ovat 1-2mm kokoisia ihon sisällä ja aivan ihon alla olevia laskimosuonia. Pintasuonet voivat olla itsenäinen muutos, tosin usein osa laajempaa suonikohjuvikaa ja suonikohjutautia.
Mikroskleroterapia toteutetaan 2-3 käyntikerralla muistaen, että mahdollisesti taustalla oleva suonikohjutauti on hoidettava ensin. Toipuminen on sujuvaa ja usein suurin vaiva on hoitosukka, jota pidetään 1-2 viikon ajan hoidon jälkeen. Hoidon tavoite ja toteutus arvioidaan aina yksilöllisesti.
Uusien menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet voidaan tehdä paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa ilman nukutusta tai selkäpuudutusta. Nivus- ja polvitaivehaavat vältetään kokonaan ja toimenpide tehdään pistorei’istä. Sairausloman tarve on vähäinen ja työhön paluu parhaimmillaan mahdollista heti toimenpiteen jälkeen.
Laskimonsisäisistä hoidoista on parhaiten tietoa noin 5 vuoden seuranta-ajalta. Käytössä olevan tutkimustiedon perusteella uudet hoidot asettuvat vertailussa hyvin perinteisen leikkauksen rinnalle, paikoin edelle. Uusien laskimohoitojen teho ja turvallisuus on dokumentoitu ja käytännön työssä todettu.
HUOMIOITAVA: Yksikään toimenpide ei ole riskitön. Tarkka diagnoosi ja hoidon räätälöinti ovat avain turvalliseen laskimohoitoon. Koska suonikohjujen syntymekanismi on tuntematon, on muistettava, että millään laskimotoimenpiteellä ei voida poistaa potilaan taipumusta laskimolaajentumiin.
Moderni suonikohjujen hoito edellyttää ultraäänidiagnoosin jälkeen mahdollisuutta hoitaa potilasta laskimonsisäisellä katetrihoidolla (laser, radiotaajuus) ja ultraääniohjatulla vaahtohoidolla sekä tietyissä tilanteissa perinteisellä leikkauksella.
Lue lisää: Suonikohjuleikkaus ja moderni suonikohjujen hoito.
Pekka Kuukasjärvi (thx-ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti) on perehtynyt ja keskittynyt päätoimenaan uusiin laskimonsisäisiin hoitomenetelmiin vuodestaa 2005 alkaen.