Permalink

Suonikohjut ja lääkinnälliset hoitosukat. Mikä on paras käytettävissä oleva tutkimustieto?

Lääkinnällisiä hoitosukkia on suositeltu ja suositellaan edelleen ensisijaiseksi hoidoksi suonikohjuvikaan potilailla, joilla ei ole tai ei ole ollut säärihaavaa.

Tässä referoitavassa Cochrane-katsauksessa on kerätty yhteen satunnaistettujen hoitotutkimusten tulokset, joissa sukkahoitoa verrataan hoitoon ilman sukkaa tai ”valesukkaan”, sekä tutkimukset sukka + lääkehoito vastaan pelkkä lääkehoito. Myös eri tyyppisiä sukkia vertailevat tutkimukset otettiin analyysiin mukaan.

Tutkijat toteavat, että käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä onko sukkahoito tehokas hoito suonikohjutaudissa potilailla, joilla ei ole tai ei ole ollut säärihaavaa. Eri tyyppisten sukkien välistä vertailua ei voi tehdä.

Lisää tutkimustietoa kaivataan siis varsin tavalliseen ongelmaan, hoitosukka vai ei hoitosukkaa? Moni kokee sukkahoidon hankalaksi, sukkahoitokokeilu toki aina paikallaan ellei sukkahoidolle ole vasta-aiheita (huono valtimoverenkierto). Hoitosukan vaikutus oireeseen voi olla merkittävä asia toimenpiteiden tarvetta harkittaessa.

Jos suonikohjuvika oireilee ja aiheuttaa selvän haitan, ei sukkahoitoa voi pitää minään ”patenttiratkaisuna”, vaan potilas tulee tutkia asiaan perehtyneen lääkärin toimesta. Pintalaskimorunkojen vika tulisi korjata ja hoidon yhtenä tavoitteena on pyrkiä hoitosukista eroon.

Cochrane Database Syst Rev. 2011 Nov 9

Permalink

Uusi suonikohjutaudin hoitosuositus USA:sta

The Society of Vascular Surgery ja American Venous Forum ovat julkaisseet toukokuussa 2011 suonikohjutaudin hoitosuositukset. Suositukset eivät nähdäkseni tuo mitään erityistä uutta tai yllättävää. Suositukset vahvistavat nykyistä hoitokäytäntöä ja ovat varsin hyvin linjassa suomalaisen Käypä hoito -suosituksen kanssa.

Amerikkalaisen suosituksen mukaan potilaan sairaushistorian selvittäminen, kliininen tutkimus sekä ultraäänitutkimus virtausmittauksineen kuuluvat potilaan perusarviointiin. Laskimovian vaikeusasteen ja hoitovasteen luokitteluun suositellaan käytettäväksi kansainvälisiä luokitusjärjestelmiä. Nämä kuuluvat jokapäiväiseen vastaanottorutiiniin.

Tutkimustieto lääkinnällisen hoitosukan käytöstä ensisijaisen hoitona on varsin vähäistä. Jos potilaalla on pintalaskimorungon vajaatoiminta suositellaan ensisijaiseksi hoidoksi lämpökatetrihoitoa sukkahoidon sijaan.

Säärihaavan hoidossa käytetään lääkinnällistä hoitosukkaa tai vastaavaa kompressiohoitoa. Kajoavat toimenpiteet tehdään pintalaskimovian korjaamiseksi haavan uusiutumariskin vähentämiseksi.

Pintalaskimorungon poistamiseksi suositellaan ensisijaisesti lämpökatetrihoitoa (radiotaajuus, laser) ja perinteinen suonikohjuleikkaus jää toissijaiseksi hoidoksi. Sivu haarakohjut hoidetaan joko koukkupoistoin tai kovetushoidolla (ultraääniohjattuvaahtohoito).

Ultraääniohjattu vaahtohoito voi olla vaihtoehto pintalaskimorungon hoitamiseksi, mutta tutkimustieto on kuitenkin toistaiseksi suosituksen mukaan vähäistä.

Permalink

Suonikohjutaudin Käypä hoito -suositus päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt ”Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnan” Käyvän hoidon suosituksen.

”Mitä uutta päivityksessä?
– Kaikututkimusten käyttö on vakiintunut laskimoiden vajaatoiminnan diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa.
– Laskimonsisäiset hoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa.
– Säären vuotavien yhdyslaskimoiden merkitys vaikuttaa vähäiseltä laskimoiden vajaatoiminnassa.”

Lue Käyvän hoidon tiivistelmä tästä.

Permalink

Suonikohjujen hoidossa uusi kultainen standardi?

European Journal of Vascular and Endovascular Surgery haastaa pääkirjoituksessaan perinteisen suonikohjuleikkauksen aseman. ”Suonikohjut tänään” otsikolla tässä blogissa referoitiin hiljan myös toisen arvovaltaisen lehden pääkirjoitusta samasta aiheesta. Syy on selvä, merkittävä muutos suonikohjujen hoitomahdollisuuksissa on ilmeinen tosiasia.

Kirjoittajat arvelevat, että ns. lämpökatedrihoidoista (laser, radiotaajuus) saattaa tulla uusi kultainen standardi suonikohjujen hoitoon. Nämä hoidot ovat olleet käytössä jo noin 10 vuoden ajan ja tekninen kehitys on mennyt kokoajan eteenpäin.

Ultraääniohjattua vaahtohoitoa kirjoittajat pitävät tärkeänä hoitomenetelmänä etenkin mutkaisissa suonissa sekä toimenpiteiden jälkeen jäljelle jääneissä ja uusiutuvissa suonikohjuissa.

Perinteisen suonikohjuleikkauksen asema on käynyt yhä kyseenalaisemmaksi, leikkaustekniikkaa tulee kehittää kohti lämpökatedrihoitoja vähemmän kajoavaksi. Vielä on kuitenkin kirjottaijien mukaan liian aikaista määrittää uusi suonikohjuhoidon kultainen standardi.

Oman näkemykseni mukaan on yksisilmäistä hakea perinteiselle suonikohjuleikkaukselle yhtä uutta korvaavaa menetelmää. Jokaisen potilaan kohdalla tulee yksilöllisesti arvioida eri menetelmien ja niiden yhdistelmien soveltuvuus. Eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat punnitaan aina toimenpidepäätöstä tehtäessä.

Enzler MA, A New Gold Standard for Varicose Vein Treatment?, Eur J Vasc Endovasc Surg (2009), doi:10.1016/j.ejvs.2009.09.008

Permalink

Voiko vaahtoruiskutusta käyttää, jos suonikohjut on aiemmin leikattu?

Kyllä voi. Aiemmin tehty perinteinen suonikohjuleikkaus ei ole este käyttää ultraääniohjattua vaahtohoitoa. Pikemminkin asia on päinvastoin, sillä vaahtoruiskutus tarjoaa keveyden lisäksi myös toimenpideteknisiä etuja paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Ultraääniohjatulla vaahtohoidolla voidaan hoitaa tilanteita, joissa perinteinen leikkaushoito voisi olla jopa haitallinen toimenpide.