Tässä referoitavassa Cochrane-katsauksessa on kerätty yhteen satunnaistettujen hoitotutkimusten tulokset, joissa sukkahoitoa verrataan hoitoon ilman sukkaa tai ”valesukkaan”, sekä tutkimukset sukka + lääkehoito vastaan pelkkä lääkehoito. Myös eri tyyppisiä sukkia vertailevat tutkimukset otettiin analyysiin mukaan.

Tutkijat toteavat, että käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä onko sukkahoito tehokas hoito suonikohjutaudissa potilailla, joilla ei ole tai ei ole ollut säärihaavaa. Eri tyyppisten sukkien välistä vertailua ei voi tehdä.

Lisää tutkimustietoa kaivataan siis varsin tavalliseen ongelmaan, hoitosukka vai ei hoitosukkaa? Moni kokee sukkahoidon hankalaksi, sukkahoitokokeilu toki aina paikallaan ellei sukkahoidolle ole vasta-aiheita (huono valtimoverenkierto). Hoitosukan vaikutus oireeseen voi olla merkittävä asia toimenpiteiden tarvetta harkittaessa.

Jos suonikohjuvika oireilee ja aiheuttaa selvän haitan, ei sukkahoitoa voi pitää minään ”patenttiratkaisuna”, vaan potilas tulee tutkia asiaan perehtyneen lääkärin toimesta. Pintalaskimorunkojen vika tulisi korjata ja hoidon yhtenä tavoitteena on pyrkiä hoitosukista eroon.

Cochrane Database Syst Rev. 2011 Nov 9

Amerikkalaisen suosituksen mukaan potilaan sairaushistorian selvittäminen, kliininen tutkimus sekä ultraäänitutkimus virtausmittauksineen kuuluvat potilaan perusarviointiin. Laskimovian vaikeusasteen ja hoitovasteen luokitteluun suositellaan käytettäväksi kansainvälisiä luokitusjärjestelmiä. Nämä kuuluvat jokapäiväiseen vastaanottorutiiniin.

Tutkimustieto lääkinnällisen hoitosukan käytöstä ensisijaisen hoitona on varsin vähäistä. Jos potilaalla on pintalaskimorungon vajaatoiminta suositellaan ensisijaiseksi hoidoksi lämpökatetrihoitoa sukkahoidon sijaan.

Säärihaavan hoidossa käytetään lääkinnällistä hoitosukkaa tai vastaavaa kompressiohoitoa. Kajoavat toimenpiteet tehdään pintalaskimovian korjaamiseksi haavan uusiutumariskin vähentämiseksi.

Pintalaskimorungon poistamiseksi suositellaan ensisijaisesti lämpökatetrihoitoa (radiotaajuus, laser) ja perinteinen suonikohjuleikkaus jää toissijaiseksi hoidoksi. Sivu haarakohjut hoidetaan joko koukkupoistoin tai kovetushoidolla (ultraääniohjattuvaahtohoito).

Ultraääniohjattu vaahtohoito voi olla vaihtoehto pintalaskimorungon hoitamiseksi, mutta tutkimustieto on kuitenkin toistaiseksi suosituksen mukaan vähäistä.

“Mitä uutta päivityksessä?
- Kaikututkimusten käyttö on vakiintunut laskimoiden vajaatoiminnan diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa.
- Laskimonsisäiset hoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa.
- Säären vuotavien yhdyslaskimoiden merkitys vaikuttaa vähäiseltä laskimoiden vajaatoiminnassa.”

Lue Käyvän hoidon tiivistelmä tästä.

Kirjoittajat arvelevat, että ns. lämpökatedrihoidoista (laser, radiotaajuus) saattaa tulla uusi kultainen standardi suonikohjujen hoitoon. Nämä hoidot ovat olleet käytössä jo noin 10 vuoden ajan ja tekninen kehitys on mennyt kokoajan eteenpäin.

Ultraääniohjattua vaahtohoitoa kirjoittajat pitävät tärkeänä hoitomenetelmänä etenkin mutkaisissa suonissa sekä toimenpiteiden jälkeen jäljelle jääneissä ja uusiutuvissa suonikohjuissa.

Perinteisen suonikohjuleikkauksen asema on käynyt yhä kyseenalaisemmaksi, leikkaustekniikkaa tulee kehittää kohti lämpökatedrihoitoja vähemmän kajoavaksi. Vielä on kuitenkin kirjottaijien mukaan liian aikaista määrittää uusi suonikohjuhoidon kultainen standardi.

Oman näkemykseni mukaan on yksisilmäistä hakea perinteiselle suonikohjuleikkaukselle yhtä uutta korvaavaa menetelmää. Jokaisen potilaan kohdalla tulee yksilöllisesti arvioida eri menetelmien ja niiden yhdistelmien soveltuvuus. Eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat punnitaan aina toimenpidepäätöstä tehtäessä.

Enzler MA, A New Gold Standard for Varicose Vein Treatment?, Eur J Vasc Endovasc Surg (2009), doi:10.1016/j.ejvs.2009.09.008

Laser ja radiotaajuuslämpöön perustuvilla menetelmillä toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa ja toipuminen on nopeaa. Näillä hoidoilla käsitellään joko pitkä tai lyhyt pintalaskimo, mutta ne eivät yleensä sovellu kohjuisten sivuhaarojen hoitamiseen. Käsitelty suoni arpeutuu 90%:lla potilaista. Ko laitteistojen käyttö vaatii erityisosaamista.

Ultraääniohjattu vaahtohoito on moderni muunnos 30 vuotta sitten suosiossa olleesta ruiskutushoidosta. Toimenpide tehdään ultraääniohjauksessa ja nestemäinen lääke vaahdotetaan tavallisimmin huoneilman kanssa. Vaahdotettu lääke työntää veren pois edeltään ja pääsee nestemäistä lääkettä parempaan kosketukseen suonen sisäkalvon kanssa. Tämän vuoksi vaahdotettu lääke tehoaa nestemäistä lääkettä paremmin.

Vaahtoruiskutushoidon teho ei yllä laser ja radiotaajuus hoidon tasolle yhdellä hoitokerralla. Tosin hoitotulos saavutetaan jopa 95% potilasta kun hoito toistetaan. Tavallisia haittoja ovat kuukausia kestävät suonikovettumat ja ihon värjäymät käsiteltyjen suonten kohdalta. Lisäksi vaahtohippusten kulkeutuminen verenkierrossa muualle elimistöön on keskustelua herättänyt huoli.

Kirjoittajat toteavat lopuksi, että monet taloudelliset ja käytännölliset syyt ohjaavat suonikohjutoimenpiteitä kohti laser ja radiotaajuushoitoja. Nämä ovat selvästi tehokkaita menetelmiä ja perinteistä kirurgista hoitoa vähemmän toipilasaikaa vaativia. Monin paikoin maailmalla nämä uudet hoidot ovat nyt rutiini valinta.

O’Hare JL and Earnshaw JJ. Varicose veins today. Br J Surg 2009; 96: 1229-1230

Mielenkiintoista tutkimuksessa on se, että leikkausryhmässä hoidon kohteena ollut pitkä pintalaskimo oli “eliminoitu” 78% potilaista ja vaahtohoito ryhmässä 90% potilaista!

Tutkijat pitivät ultraääniohjattua vaahtohoitoa tehokaana ja turvallisena hoitona.

Figueiredo M, Araújo S, Barros N Jr, Miranda F Jr. Results of Surgical Treatment Compared with Ultrasound-Guided Foam Sclerotherapy in Patients with Varicose Veins: A Prospective Randomised Study.
Eur J Vasc Endovasc Surg. 2009 Sep 8.

Chapman-Smith P, Browne A. Prospective five-year study of ultrasound-guided foam sclerotherapy in the treatment of great saphenous vein reflux. Phlebology. 2009 Aug; 24(4):183-8.